Salme Pohjola

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Salme Pohjola 17-vuotiaana
Tämä artikkeli syntyi Hauhon Yhtenäiskoulun toisen maailmansodan erikoiskurssilla, joka pidettiin kahdeksasluokkalaisille lukuvuonna 2009-2010, kun oli kulunut 70 vuotta talvisodasta. Kurssin aikana oppilaat haastattelivat eri-ikäisiä hauholaisia heidän sota-ajan kokemuksistaan. Osa haastateltavista oli sotavuosina lapsia, osa aikuisia ja jotkut myös sotatehtävissä. Haastatelluista kahdeksan oli Karjalan evakkoja, joiden yhteystiedot saatiin Hauhon Karjalaisten yhdistyksestä.


Mikä on nimesi? Salme Pohjola. Olen hauholainen ja olen asunut Hauholla 60 vuotta. Ikäni on 78v kohta 79v joulukuussa 21.12.

Minkä ikäinen olit kun sota syttyi? Vuonna 1939 olin vähän vajaa 9 vuotta vanha.

Missä olit kun sota syttyi? Perheeni oli muuttamassa Toijalasta ja Tampereella oli junanvaihto.

Oliko teillä Karjalan evakkoja teidän luona? Ei ollut mutta sodan loppuvuosina kyllä tuli sukulaisperhe Lapin sodan aikana.

Miten Karjalan evakkoihin suhtauduttiin? Ei mitenkään vakavasti. Heitä kohdeltiin ihan kuin muitakin. Paitsi he olivat vähän sivulla muista.

Erottuivatko he voimakkaasti paikallisista? Hetikatsottuna eivät oikein eronneet muista suomalaisista.

Oliko joku läheisesi sodassa? Oli isäpuoli joka ei ollut minun isäni mutta kuitenkin perheen isä.

Millaista oli koulunkäynti sota-aikana? Oli kyllä. Sinne tuli sota-aikana sotasairaaloita ja siellä oli pieniä majoituksia.

Oliko ruoasta tai vaatteista pulaa? No kouluruoka vaikka se ei ollut pakollinen . Oli jotain soppaa ja puuroa. Kutsun sitä koulupuuroksi. Ruispuolukkapuuroa. Ei missään nimessä mitään perunaa ja kastiketta. Niin oli aina soppaa tai puuroa. Ei minulla ole mitään kokemusta nälissä olemisesta, vaikka oli säännöstelyaika. Oli maitokortit ja leipäkortit puhumattakaan sokerikorteista. Jos joku vaate meni risaksi niin jostain muusta risasta vaatteesta leikattiin pala ja ommeltiin se pala vaatteeseen kiinni. Kasvatettiin perunoita omalla takapihalla, niin että ruoasta ei ollut pulaa.

Mitä teitte kotona sota-aikana? Jotain leikkejä? Tottakai leikittiin hippaa , pelailtiin pesäpalloa jota pystyi pelaamaan neljällä hengellä. Sitä kutsuttiin Neljäksi Maaliksi. Neljää Maalia pelattiin varsinkin sodan loppuvaiheilla. Lentopallo oli sodan aikana erittäin suosittua. Oli urheiluseuroja, mihin kaverit meni niin myös minäkin. Minulla meni hirveästi aikaa nuorempien sisarusten hoitamiseen. Sitten liityin 4H-kerhoon.

Osallistuitko mottitalkoihin tai sotaponnistuksiin esim. Sotapojat tai Pikkulotat? En ollut mottitalkoissa, enkä pikkulotissa. Olin kai liian nuori niihin. Ei minulle voinut antaa kirvestä tai sahaa kun olin kolmen, neljäntoista ikäinen. Mutta sen sijaan minulla on vielä rintamerkki tallella, jonka sai tietystä saavutuksesta. Menin myös tähkätalkoisiin missä piti kerätä kaikki pudonneet tähkät.

Miten sota näkyi Hauholla? En ollut sota-aikana Hauholla. Mutta ainakin Neuvostoliiton eli Venäjän koneet pörräsivät alueella. Sotavankeja tuli paljon tänne töihin ja Hauhonselkään venäläinen kone oli pudottanut pomminsa tuonne Kirkonlahteen. Minulla on jäänyt talvisodasta mieleen kun asuin silloin Orivedellä ja sinne tuli paljon evakkoja. Tamperehan oli tärkeä pommitettava, iso kaupunki. Orivedeltä Tampereelle on melkein sama matka kuin täältä Hämeenlinnaan ja kyllä sota näkyi kaiken puutteena esim. ruoasta, vaatteista, polkupyörän renkaista oli pulaa.

Haastattelu: Markus Lepistö ja Santeri Linnas

Puhtaaksikirjoitus: Markus Lepistö

Hauhon yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaisten toisen maailmansodan erikoiskurssi 2009-2010
Kauko Hiiri | Anneli Ilonen | Bertta Kouhia | Erkki Kouhia | Virpi Peltomaa | Salme Pohjola | Maila Sipponen | Paavo Sipponen