Saaren kartano

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Saaren kartano sijaitsee Tammelassa, Pyhäjärven ja Kuivajärven välisellä kannaksella.  

Kartanohistoriaa

Saaren kartano on muodostettu vuonna 1559. Kartano kuului aikoinaan Mustialan kuninkaankartanoon ja oli vuodesta 1563 Halikon Joensuun Hornin suvulla. Hornit menettivät kartanon Kaarle herttuan ja kuningas Sigismundin välisissä riidoissa, ja vuonna 1612 tila annettiin rälssimies Martti Jaakonpojalle. Se siirtyi hänen vaimonsa toiselle aviomiehelle, skotlantilaissyntyiselle Frans Johnstonelle, mutta päätyi jälleen 1600-luvulla Hornin suvun omistukseen. Myöhempiä omistajia olivat Lauritsa Creutz vanhempi ja nuorempi sekä Pistolhjelmin suku. Naimiskaupan myötä kartano joutui Kuhlmanin suvulle, tältä Borgström ja Lepsenin suvuille, ja 1800-luvun puolivälistä lähtien omistajia olivat de la Chapelle-suku vuoteen 1930. Sen jälkeen kartanon omisti Erik ja Ester von Frenckell.

Kartanorakennukset

Kartanon kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuosina 1805– 1820. Rungoltaan hirsinen rakennus on päällystetty tiililevyin ja rapattu. Leveän frontonin koristama mansardikattoinen rakennus liittyy kustavilaiseen kartanoarkkitehtuuriin. Pääjulkisivussa on pilasterijäsentelyä. Rakennuksen viimeistely on kapteeni J.R. Lepsenin käsialaa. Päärakennusta ympäröi englantilaistyylinen puisto, joka ulottuu rantaan. Rannassa on uusklassillinen huvimaja. Päärakennuksen toisella puolen on puistokujan päässä vanha kellotornillinen viljamakasiini vuodelta 1790. Päärakennuksen lähellä on myös vanha aitta.

Talouspihan ympärillä on ilmeisesti 1700-luvun lopulla rakennettu rapattu asuinrakennus, joka on päärakennuksen tavoin taitekattoinen. Kaksikerroksinen konttorirakennus on 1920-luvulta. Talouspihaan kuuluvat lisäksi tiiliset navetta- ja tallirakennukset.
Jalopuiden reunustaman tulotien varrella on 1920-luvulla rakennettu Fabritiuksen huvila. Saaren kartanon kulttuurimaisema on poikkeuksellisen arvokas. Kirkolle johtavan koivujen reunustaman tien varsilta avautuu kaunis viljelymaisema, ja Saarensalmen kohdalla on kaunis virtakapeikko, jonka toisella puolen alkaa 1932 perustettu Saaren kansanpuisto. Seikkolinnanmäen rannassa on 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennettu huvila. Saaren kartano ja kulttuurimaisema on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.

Kankaisten ratsutila yhdistettiin Saaren kartanoon vuonna 1793. Perimätiedon mukaan Kankaisten päärakennus on Saaren kartanon vanha, 1700-luvun alussa rakennettu päärakennus. Pitkälle nurkalle salvostettu rakennus on myöhemmin kokenut muutoksia. Rakennusta kattaa aumakatto. Talousrakennuksista on jäljellä vanhat aitta- ja riihirakennukset.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Suomen maatilat. II osa. Hämeen lääni. Porvoo 1931