Rukkoila

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Rukkoilan kylä on Hauholla Hämeenlinnassa, Lehdesmäen läheisyydessä. Alueelta on löytynyt kivikirves, joten siellä on ollut kivikauden asutusta. Rukkoila kuului 1500-luvulla Tuuloksen hallintopitäjään ja oli silloin sen suurin kylä. Kylän nimi oli jo varhain nykyisessä muodossaan. Rukkoilan vanha kylätontti on sijainnut Ylhäisten talon tuntumassa.

Rukkoilan tilojen historiaa

Vuonna 1603 katselmuskirjuri Daniel Johaninpoika hankki Rukkoilan Niemenpään omistukseensa ja myöhemmin ratsutilaksi Iso-Roineen toiselta puolelta Torvoilan kylästä Ylhäisten tilan. Hänen poikansa luutnantti Johan Danielinpoika Niemenpäähän Rukkoilan Hannulan tilan. Tämän entinen isäntä sai jäädä taloon lampuodiksi. Johan Danielinpojan elämä oli värikästä. Hän halusi elää aatelismiehen tavoin ja poiketa talollisista, minkä vuoksi hän kantoi miekkaa vyöllään. Hän kävi miekkatappelun sukulaisensa, Vuolijoen kartanon isännän Johan Bartoldin kanssa, joutui kiinni salavuoteudesta, riiteli niityistä ja pelloista naapuriensa kanssa. Luutnantti kuoli vuonna 1644 jättäen jälkeensä velat, joita hänen veljensä David ja kaksi sisarta sai selvitellä.

David Danielinpoika asui Rukkoilan Niemessä ja hallitsi myös Torvoilan tilaa. Hän osallistui 30-vuotiseen sotaan ratsumiehenä ja yleni vänrikiksi. Rukkoilan Niemi ei pysynyt suvulla, vaan sen osti vuonna 1654 katselmuskirjuri Johan Larsinpoika. David Danielinpoika ja vaimonsa hallitsivat Torvoilan Ylhäisten tilaa. Vuonna 1671 Niemenpään tila myytiin kruununvouti Johan Aspelundille, joka kuitenkin kuoli pian. Hänen leskensä avioitui Gustaf Johaninpojan kanssa, joka joutui vuonna 1682 luopumaan ratsumiehenpidosta köyhyytensä takia. Tila annettiin ratsumiehenpidon turvaamiseksi luutnantti Jöran Morasille, joka muutti tilalle. Katkeroitunut Gustaf Johaninpoika sytytti Niemenpään ratsutilan tuleen 9. joulukuuta vuonna 1683, ja Moras menetti koko omaisuutensa tulipalossa.

Rukkoilan Hannulan tila jäi Johan Danielinpojan vävylle Esko Jaakonpojalle vuonna 1634. Tila autioitui, kunnes sen otti haltuunsa vuonna 1648 Henrik Månsinpoika Spåran kirjuri Erik Pietarinpoika.

Anders Forbus suoritti vuonna 1762 Rukkoilassa isojaon, jota kesti vuoteen 1797. Kylä oli hajanainen ja pirstoutunut. Niemen rusthollin ja Sipilän tilan omisti tuolloin rykmentinkirjuri Gustav Engren (k.1766) puolisonsa Beata Cojanderin kanssa, heidän jälkeensä poika Adam Engren. Hänen sisarenpoikansa Gustaf Neclair oli Lammin kirkkoherrana (k.1840).

Rukkoila kylämaisema

Lehdesmäen - Rukkoilan alue kattaa n. 10 kilometriä Iso-Roineen idänpuoleista rantaa. Rukkoilan kylän viljelymaisema on vaihtelevaa. Viljelysten keskeltä kohoaa maisemallisesti merkittävä Räväsmäki. Ylhäisten puinen päärakennus on 1900-luvun alkupuolelta, kuten Räväsmäenkin vanhempi asuinrakennus. Rannassa sijaitseva Kotiniemi on Hauhon entinen kunnalliskoti 1800-luvun lopulta. Sotiniemeen johtavan tien varrella on säilynyt vanhalla sotilastorppa-alueella kaksi alustalaismökkiä, joista toinen on 1800-luvulta. Kylän kaakkoispuolella on vanhan maantien varrella vanhoja pienasumuksia, mm. Helanderin, Mutkalan ja Aholan tilat. Hannula on vanha majoittajan virkatalo, jonka rakennukset ovat palvelleet samaa tarkoitusta pitkään täysihoitolana. Rantaan laskeutuvalla rinnekedolla on maisemallisesti merkittävä rautakautinen kalmistoalue.

Lähteet

Hauhon historia II. Toim. Mäkelä-Alitalo, Anneli. Porvoo 2009. ISBN 978-952-92-5778-2

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9