Puistonmäki

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Puistonmäki on kaupunginosa Hämeenlinnan pohjoispuolella. Se jää Vanajaveden ja Ojoisten kaupunginosan väliin, pohjoispuolella sitä rajoittaa Kirstula ja Aulanko. Alueeseen luetaan myös Hakalanniemi ja Kettumäki. Osa alueen asukkaista mieltää asuvansa lähellä Ojoisten ostoskeskusta ja osa tietää asuvansa Kettumäessä.

Aulankoa vastapäätä sijaitseva Hakalanniemi on vanhaa huvila-aluetta. Kaupunginpuisto on osa kansallista kaupunkipuistoa. Suomen ensimmäinen ja maailman toinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 2001.

Historia

Aikoinaan paikalla oli Hakalan torppa, jonka vaiheet liittyvät 1600-luvulla Ojoisten kartanon ja Hämeen linnan historiaan. 1600-luvun kartoissa se esiintyy Haga -nimisenä. 1800-luvulla torpan maille syntyi huvila-asutusta. Huviloihin kuului usein myös ajalle tyypillinen puutarhasommitelma. Alueen huviloista on säilynyt vain kolme, niistäkin kaksi varsin huonokuntoisina.

Kaupunginpuisto

Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva pyövelinmäki, joka oli vielä 1700-luvulla mestauspaikkana oli jo vanhastaan kuulunut Ojoisten virkataloon, kun sen haltija kuvernööri Otto Carl Rehbinder ryhtyi 1840-luvulla kunnostamaan sitä Kaupunginpuistoksi eli Parkiksi ja rakennutti jyrkille rinteille maisemapuiston, josta avautui upea näköala linnalle. Alueelle koottiin kiviaitoja ja myöhemmin maisemapuiston tyyliin myös tekorauniot sekä erilaisia huvimajoja. Puistotyöt tehtiin paljolti vankityövoimalla.

Keskuskentän laidalla on laululava vuodelta 1924, sekä puinen ravintolakatos, joka on rakennettu vuonna 1925. Linnan suuntaan antavalla mäellä on kaksi puista puistopaviljonkia. Vuonna 1848 Kaupunginpuisto eli Parkki siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen. 1860-luvulla rakennettiin puistoravintola, joka on purettu. Kaupunginpuiston miljööseen liittyy alueelle 1960-luvun alussa siirretty ns. Larin Kyöstin talo.

Kesäteatteri

Vuonna 1990 Hämeenlinnan Kesäteatteriyhdistys aloitti Kaupunginpuistossa kesäteatteritoiminnan. Ensimmäinen esitys, Reino Helismaan ja Toivo Kärjen Suutarin tyttären pihalla, joka sai ensi-iltansa Kaupunginpuistossa 12.7.1990.

Toiminta-ajatukseen on kuulunut Suutarin tyttärestä alkaen usko suomalaiseen iskelmämusiikkiin sekä laulun ja soiton vahvaan asemaan ohjelmistovalinnoissa. Pelkkä musiikki ei kuitenkaan ole kesäteatterintekijöille riittänyt, vaan myös tarinan on pitänyt olla hyvä.

Kaupunginpuiston teatteriyleisömäärä on ollut hieman yli 10 000 katsojaa kesässä. Alkuvuosien yleisömenestys oli vuoden 1993 näytelmä, Jukka Virtasen Albatrossi ja Heiskanen, joka saavutti liki 16 000 katsojaa.


Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia. 

Lähteet

http://kartta.hameenlinna.fi/IMS