Hyppää sisältöön

Pohjoinen koulu

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

<googlemap zoom="15" type="map" lon="24.777818" lat="60.747544" version="0.9"> 60.747292,24.77922 </googlemap> Riihimäen kansakoulun johtokunta totesi 1910-luvun alussa uuden koulun perustamisen olevan tarpeen. Uusi koulu sai nimekseen Pohjoinen koulu.


Ensimmäiset toimintavuodet

Rakennustyöt saatiin päätökseen loppukesällä 1913. Kaksikerroksisen koulun alakertaan tuli kaksi luokkaa sekä veistosali ja yläkertaan opettajien asunnot. Tarkastaessaan koulurakennusta koulun johtokunta totesi, että sekä päärakennus että muut tilat oli rakennettu huolella. Heti ensimmäisenä syksynä koulu kuitenkin todettiin liian pieneksi. Oppilaita tuli niin paljon, että oli muodostettava kolme opetusryhmää. Yksi luokka jouduttiin siirtämään Eteläiselle koululle tilanpuutteen vuoksi. Koulun vihkiäisjuhlat pidettiin yhdessä luokassa. Koulun ensimmäisiin opettajiin kuulunut Fanni Hivanto soitti urkuharmonia, Pekka Korhonen piti puheen ja oppilaat esittivät näytelmän.

Koululla ei aluksi ollut vahtimestaria eikä siivoojaa. Järjestäjät joutuivat menemään koululle aamulla lämmittämään luokkia. Koulun loputtua järjestäjät lakaisivat lattiat ja kantoivat halkovajasta eteisessä olevat pitkät laatikot täyteen puita. Koulun toiminnan toisena syksynä todettiin, ettei koulu ollutkaan aivan niin hyvin rakennettu kuin oli aluksi luultu. Esimerkiksi katto vuoti. Lisäksi Suomi oli vielä Venäjän vallan alla. Oppimateriaaleiksi jouduttiin tilaamaan Venäjän maantietoa ja historiaa käsitteleviä kirjoja, karttoja ja venäläisaiheisia kuvatauluja. Oppilaat saivat vapaapäiviä aina kun oli jonkin Venäjän hallitsijasuvun jäsenen juhlapäivä. Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa Perintöruhtinaan nimipäivä tai Hänen Majesteettina Leskikeisarinnan syntymäpäivä olivat suuria juhlia. Vuonna 1917 Suomi itsenäistyi ja siitä eteenpäin koulussa vietettiin enää suomalaisia juhlapäiviä.


Toiminta 1930-40 -luvuilla

Tilanpuutteen vuoksi koulua laajennettiin ensimmäisen kerran jo 1930-luvun alussa. Yläkerran opettajien asunnot sekä veistosali muutettiin luokkahuoneiksi. Koulun laajennusosaan tuli voimistelusali ja sen yläpuolelle uusi veistosali. Pohjoisella koululla jouduttiin laajennuksesta huolimatta käymään koulua vuoroissa. Oppilaita oli niin paljon, enimmillään lähes 500, että osa oppilaista tuli kouluun aamukahdeksalta ja he pääsivät kotiin puoliltapäivin, jolloin toinen vuoro tuli kouluun. Toisen vuoron oppilailla koulu loppui toisinaan vasta viideltä. Talviaikana oli jo pimeää eikä Riihimäellä ollut kunnon teitä tai katuvaloja. Terveyssisar alkoi käydä koululla 30-luvulla.

Pohjoisella koululla järjestettiin lähes alusta asti kouluruokailua. Aluksi se oli tarkoitettu vain köyhimmille oppilaille, jotka eivät saaneet lämmintä ruokaa kotonaan. 1930-luvulla alettiin esittää vaatimuksia kouluruuan suhteen. Silloin päätettiin, että ainoastaan puuroa sekä peruna- ja hernekeittoa sai tarjoilla koulussa. Myös sota-aika 1930- ja 1940 -lukujen vaihteessa vaikutti koulutyöhön. Käsityötunneilla valmistettiin kaasunaamareita ja talvella 1939 koulutyö jouduttiin kokonaan lopettamaan sodan takia useiksi viikoiksi. 1940-luvulla oli pulaa kaikesta, ruuasta ja vaatteista. Oppilaat keräsivät marjoja ja sieniä ja saivat lomaa tätä varten. Joskus oppilaat olivat koulunpäivän aikana töissä perunapellolla. Opettajille toi päävaivaa uusi oppivelvollisuuslaki ja se, että kaikki oppilaat eivät noudattaneet sitä. Oppivelvollisuuslaki astui voimaan jo 1921, mutta Pohjoisella koululla sitä alettiin noudattaa vasta 1930-luvulla. Silloin opettajat kävivät kotona huomauttamassa, jos lapset eivät tulleet kouluun. Opettajat joutuivat käymään joissakin kodeissa jatkuvasti, koska vanhempien mielestä lasten ei ollut tarpeellista käydä koulua vaan heitä tarvittiin kotona.


Toiminta 1950-1960 -luvulla

1950-luvulla Pohjoista koulua laajennettiin jälleen. Kellarikerrokseen rakennettiin uusi luokkahuone, veistosali ja ruokasali. Ruokasalin yhteyteen tuli myös keittiö. Koulun pihalle saatiin lisää tilaa, kun vanhat ulkorakennukset purettiin. Vaikka koululla oli tehty laajennuksia, tilanahtauden vuoksi jouduttiin edelleen siirtämään Pohjoiselta koululta oppilasryhmiä muihin kouluihin. Myös koulun vuotava katto aiheutti harmia siinä määrin, että kovalla sateella toisen kerroksen käytävälle oli asetettava pesuvateja.


Toiminta 1970-1980 -luvulla

1970-luvun alussa Pohjoisella koululla ei ollut pariin vuoteen koulutoimintaa vaan koulu lakkautettiin vuonna 1970 ja oppilaat siirrettiin uuteen Uramon kouluun. Pohjoiselle koululle jäi kuitenkin pari tavallista luokkaa sekä tarkkailuluokka. Aivan tyhjillään koulu ei ollut. Jo vuonna 1971 huomattiin Uramon koulunkin käyvän ahtaaksi ja Pohjoinen koulu todettiin yhä varsin kelvolliseksi kouluksi, joten koulutyö alkoi uudelleen. 1970-luvulla siirryttiin peruskoulujärjestelmään entisten kansakoulun ja oppikoulun sijasta.


Toiminta 2000- luvulla

Kouluun tuli jälleen kerran uusi laajennus, johon tuli useita uusia luokkatiloja sekä pihalle suuri liikuntahalli. Rakennuttajina toimivat Riihimäen kaupunki, Tekninen virasto sekä Tila- ja yhdyskuntatekniset palvelut. Koulukortteli valmistui vuonna 2005. Koulu muodostuu kahdesta vanhasta rakennuksesta sekä laajennusosasta. Laajennus on toteutettu siten, että uusi ja vanha koulu toimivat yhtenä kokonaisuutena. Uudisrakennus on sijoitettu olevaan kaupunkirakenteeseen ja vanhaan koulurakennukseen käyttäen klassisen arkkitehtuurin muotokieltä.


Lähteet

http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Koulutuspalvelut/Perusopetus/Alakoulut-lk-1-5/Pohjoinen/Historia/
http://www.siistonen.com/projekteja.html