Pohjoinen

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Pohjoisten kylä sijaitsee Tuuloksessa 10 ja 12 teiden risteyksessä. 2000-luvun alussa Pohjoisten kylään rakennettiin Kauppakeskus Tuulonen. Pohjoisissa sijaitsee myös Tuuloksen Kapakanmäki sekä Pohjoisten kartano. Tuuloksen ajokaluteollisuutta esittelevä Museo-Eerola sijaitsee myös Pohjoisissa. Kauppakeskus Tuulosen piha-alueella on entisen Tuuloksen kunnan pystyttämä Vapautemme hinta-muistomerkki, jota varten kauppakeskus lahjoitti paikan. Sisätiloissa on oheismateriaalia yleisöä varten.   base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiUG9oam9pbmVuIiwidHlwZSI6Im1hcmtlciIsImxhdCI6IjYxLjEwMjIyIiwibG9uIjoiMjQuODcyMTgifV07CiAgICAgICAgdmFyIG1hcCA9IG5ldyBHTWFwMihkb2N1bWVudC5nZXRFbGVtZW50QnlJZCgiZ29vZ2xlbWFwMSIpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgR1NtYWxsTWFwQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgR01hcFR5cGVDb250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyB3eExvY2F0aW9uQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuc2V0Q2VudGVyKG5ldyBHTGF0TG5nKDYxLjEwMjIyLCAyNC44NzIxOCksIDE0KTsKICAgICAgICB3eEFkZE1hcmtlcnMobWFwLCBmZWF0dXJlcyk7CiAgICB9Cn0pOwoKd3hVbmxvYWRIb29rKEdVbmxvYWQpOwovL11dPgo8L3NjcmlwdD4KPGRpdiBpZD0iZ29vZ2xlbWFwMSIgc3R5bGU9IndpZHRoOiA1MDBweDsgaGVpZ2h0OiAzMDBweCI+PC9kaXY+Cg==")


Kylän taloja

Pohjoisten kylä mainitaan vanhoissa asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1434. Vuonna 1468 kylässä toimi lautamiehenä Lauris Pochiast. Kylän nimi on vanhaa perua, ja voi rinnastua Eteläisten kylän nimeen; kylät sijaitsivat Ylisen Viipurintien etelä- ja pohjoispuolella. Myös talonnimi Häppölä on hyvin vanha; vuonna 1459 Tuuloksen lautakunnassa istui Olaf Heppoinn. Tuuloksen Syrjäntakana on saman suvun omistuksessa oleva Häppölän talo, joka toimi aikoinaan kestikievarina. Kuitenkin molemmat  nimet mainitaan talojen niminä vasta vuonna 1701, jolloin se oli muodossa Häppälä. Vuoden 1539 maakirjassa on Pohjoisen kylässä myöhemmin Häppöläksi nimetty talo, jonka isännäksi mainitaan Olavi Antinpoika. Talo oli autiona 1600-luvun alussa, kestikievarina 1600-luvun puolivälissä ja seuraavan vuosisadan vaihteessa sitä hoiti lampuoti Antti Martinpoika ja sen jälkeen hänen poikansa Elias Antinpoika. Talo on todennäköisesti liitetty kylän muihin taloihin.

Pohjoisen kartanoa hallitsi 1539 talonpoika Mikko Juhonpoika. Vuonna 1644 se läänitettiin eversti Thomas Kinnemondille rälssiksi. Useiden omistajien jälkeen 1800-luvulla tilan osti Karanderin suku, jolta Pohjoisten sahan perustanut teollisuusneuvos Mikko Kaloinen osti kartanon. Hänen tyttärensä meni naimisiin Leo Häppölän kanssa vuonna 1937. Heidän tyttärensä omistavat kartanon.

Raukola juontuu ruotsalaisesta Ragvald -nimen suomalaisesta vastineesta Rauko eli Raukko ja on länsisuomalaista perua. Ragvald -nimi oli yleinen Hauhon ja Tuuloksen seuduilla keskiajalla. Vuosina 1539 - 1568 Pohjoisten Raukolan talon isäntänä oli
Ragvald Jönsinpoika, hänen jälkeensä Mikko Ragvaldinpoika ja Klemet Ragvaldinpoika. Eerikki Laurinpojan jälkeen Raukola oli autiona vuosina 1599 - 1610. Vuosisadan puolivälissä sitä asutti nimismies Lauri Antinpoika ja hänen jälkeläisensä. Vuonna 1678 tilan isännäksi tuli Perttu Prusinpoika Teuron Saksan talosta. Pohjoisten kylän Peltolan tilasta halottiin toinen Raukola -niminen tila vuonna 1596, mutta se liitettiin Raukolaan jouduttuaan autioksi vuonna 1624.

Muita Pohjoisen kylän vanhoja talonnimiä ovat Tarsala, Lampola ja Sipilä.

Kylä tänään

Kauppakeskus Tuulonen on virkistänyt Pohjoisen kylää ja sen naapurikylää Sydänmaata palveluillaan. Tosin julkiset palvelut löytyvät Lammilta tai Hämeenlinnan kaupungista. Kylässä on yhä vanhoja mutta kunnostettuja rakennuksia ja vanhaa Suolijärven rantaan vievää kylätietä ilman katuvaloja.

Lähteet

Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1

 

Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen