Pinellan puisto

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Kuvernööri C.O. Rehbinder kiinnitti virkakaudellaan 1840-luvulla huomiota Hämeenlinnan puistoalueiden kehittämiseen. Hänen aloitteestaan perustettiin Kaupunginpuisto sekä Vanajaveden kainaloon pieni Pinellan puisto. Alueelle istutettiin puita ja rakennettiin pensasmajoja. Rinne muotoiltiin kauniiksi nurmikoksi kukkapenkereineen ja käytävineen, joiden varteen asetettiin vihreiksi maalattuja penkkejä levähdyspaikoiksi puistossa kävijöille.

base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiUGluZWxsYW4gcHVpc3RvIiwidHlwZSI6Im1hcmtlciIsImxhdCI6IjYwLjk5NzIzIiwibG9uIjoiMjQuNDc1MDUifV07CiAgICAgICAgdmFyIG1hcCA9IG5ldyBHTWFwMihkb2N1bWVudC5nZXRFbGVtZW50QnlJZCgiZ29vZ2xlbWFwMSIpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgR1NtYWxsTWFwQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgR01hcFR5cGVDb250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyB3eExvY2F0aW9uQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuc2V0Q2VudGVyKG5ldyBHTGF0TG5nKDYwLjk5NzIzLCAyNC40NzUwNSksIDE0KTsKICAgICAgICB3eEFkZE1hcmtlcnMobWFwLCBmZWF0dXJlcyk7CiAgICB9Cn0pOwoKd3hVbmxvYWRIb29rKEdVbmxvYWQpOwovL11dPgo8L3NjcmlwdD4KPGRpdiBpZD0iZ29vZ2xlbWFwMSIgc3R5bGU9IndpZHRoOiA1MDBweDsgaGVpZ2h0OiAzMDBweCI+PC9kaXY+Cg==")

Ravintoloitsija A. Nordin sai vuokrata alueen ja siellä olevan vanhan makasiinin. Nordin perusti alueelle 1860-luvulla ravintolan sillä ehdolla, että rannassa ollut hevoslaituri säilytetään. Ravintola sai nimekseen Pinella. Nordin hankki Ruotsista pienen käsikäyttöisen siipirataslaivan, jota kansallispukuiset, ruotsinmaalaiset neitoset kuljettivat. Laivalla kuljetettiin asiakkaita ravintolaan Kaupunginpuistosta eli Parkista. Siihen muistetaan mahtuneen kakstoista henkeä kerrallaan. Toiminta ei kuitenkaan kannattanut ja ruotsinmaalaiset neitoset matkustivat kotiinsa. Seuravana kesänä työhön käytettiin oman kaupungin tyttöjä. He olivat kuitenkin niin tottumattomia, etteivät onnistuneet kuljetuksessa. Vene jäi talviteloilleen Keinusaaren rannalle ja myytiin Tampereelle v. 1867. Uusi omistaja muutti laivan höyryllä käyväksi.

Puistossa järjestettiin paljon musiikkiesityksiä. Pinellassa esiintyivät sekä tarkkampujapataljoonan soittokunta, saksalainen torviseitsikko että Hämeenlinnan käsityöläisten mieskuoro. Pinella oli suosittu paikka aina 1870-luvulle asti, minkä jälkeen toiminta alkoi hiipua. Suljetun ravintolan valloittivat kummitukset, joista tunnetuin oli tanssisalissa liikkunut valkopukuinen nainen. Tämän otaksuttiin johtuneen samassa ravintolassa palvelleen tarjoilijattaren ja jonkun upseerin välisestä rakkausseikkailusta.

Vanha ravintola tuhoutui pahoin tulipalossa 1880-luvulla, jonka jälkeen rakennus purettiin. Vanha puistokin alkoi rappeutua. 1880-luvun lopulla siellä oli vielä joitain istuimia ja pari sireenimajaa. Vuosisadan loppupuolella Hämeenlinnan kaupunki vuokrasi suurimman ja kauneimman osan puistosta Hämeenlinnan Verkatehdas Osakeyhtiölle.

Kaupunginpuutarhuri Erkki Saarinen on suunnitellut Pinellan puiston nykyisen ulkoasun vuonna 1963. Puistosta löytyy myös osa Viipurintien sillan alkuperäisistä valaisimista korjattuina ja uudelleen sähköistettyinä. Taidemuseon edustalla on Aukusti Veuron vuonna 1946 valmistunut pronssityö "Vasikanjuottaja".

Lähteet

Rakennushistoriaa. Hämeenlinnan Taidemuseon ja kruununmakasiinien vaiheita. Hämeenlinnan Taidemuseon moniste.

Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen