Pelkolan kartano

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Pelkolan kartano on Hattulassa Pelkolan kylässä.

Pelkolan kylä

Pelkolan kylä on syntynyt keskiajalla. Ensimmäisen kerran kylä mainitaan vuonna 1470, jolloin Olavi Pelkola oli lautamiehenä Lehijärven käräjillä. Olavi Pelkola oli Hattulan Kyttälän isäntä. Vuonna 1506 Kalvolan käräjillä oli asianosaisena Yrjölän talon isäntä Lauri Pertinpoika. Vuoden 1539 maakirjan mukaan oli Pelkolassa kymmenkunta taloa, joista viisi liitettiin muihin taloihin. 1560-luvulla kylässä oli kuusi taloa. Kylän historiallinen tonttimaa on sijainnut nykyisen Rantalan tilan ja Lehijärven välisellä pienellä alueella. Kylään liittyvä asutus on lisäksi levinnyt pohjoiseen Marttaristintien varrelle.

Jo vuonna 1869 toimintansa aloittanut Pelkolan kansakoulu sai oman talon vuonna 1885. Se rakennettiin Kouluhallituksessa hyväksytyn piirustuksen mukaan. Koulun lisärakennuksen suunnitteli rakennusmestari E.A. Talpo vuonna 1922. Vauraasta maanviljelyseudusta kertovat kantatilojen ja mäkitupien lisäksi 1860-luvulla rakennettu Pelkolan kartanon päärakennus.

Pelkolan kartano

Rantala on Pelkolan kylän kantatila. Sen pitkä päärakennus on 1800-luvun lopulta. Pelkolan kartano on muodostettu Kyttälän ja Haralan rustholleista ja Yrjölän augmenttitilasta. Kyttälä oli 1500-luvulla varaton, mutta se vaurastui ja 1600-luvulla siitä tehtiin rustholli. Sen hakkapeliittana taistellut ratsumies menehtyi 30-vuotisessa sodassa. 1600-luvun lopussa Hattulan kirkkoherra Emanuel Reuther hankki Kyttälän omakseen ja jatkoi ratsumiesvarustelua vuoteen 1713 asti. Haralan talo oli alkuaan perintötalo, mutta veronmaksukyvytön. 1610-luvulla talo oli muutaman vuoden läänitettynä Jören von Ungernille, minkä jälkeen siitä tehtiin ratsutila. Yrjölän talo oli myös autio verotalo koko 1500-luvun. Seuraavalla vuosisadalla se kuitenkin vaurastui, ja siitä tehtiin kruunua palveleva ratsutila. Myöhemmin Yrjölästä tehtiin Kyttälän augmentti.

1700-luvun lopulla Pelkolan kartano siirrettiin kylän tonttimaalta nykyiselle paikalleen. Kartanon rakennukset ovat Lehijärven rannalla puutarhan ja vanhan puiston keskellä. Kartano on ollut Wegelius-suvun omistuksessa vuodesta 1792, jolloin asessori David Wegeliuksesta tuli Pelkolan isäntä. Vuonna 1922 sen isännäksi tuli  Åke Wegelius ja puolisonsa Aagot kolme vuotta myöhemmin.

Pelkolan kartanon hirsisen päärakennuksen vanhin osa on 1810-luvulta. Rakennusta on jatkettu eteläpäädystä vuonna 1860 ja korotettu vuonna 1886 keskiosaltaan kaksikerroksiseksi uusrenessanssityyliin. Pihapiirissä sijaitseva keltainen asuinrakennus on vuodelta 1806. Pihapiiriin kuuluu piha-aitta, mankeliaitta ja vilja-aitta 1800-luvulta. Entinen karjanhoitajan asunto ja meijeri ovat 1880-luvulta. Komea punatiilinen karjarakennus vuodelta 1932 on Heikki Siikosen suunnittelema. Kartanon sivuitse kulkee vanha maantie halki Pelkolan ja Leiniälän kylien kulttuurimaiseman.

Pelkolan kartanon nykyiset omistajat, Rita Wegelius ja Veli-Matti Anomaa, harjoittavat sikataloutta.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Suomen maatilat II. Hämeen lääni. Porvoo 1931

Mäntylä, Eero: Hattulan historia. Hämeenlinna 1976. ISBN 951-99074-7-5