Parola

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Parola on Hattulan kunnan suurin taajama, joka näkyy Hattulan vanhalta kirkolta ja valtatie 57:ltä aukeavan peltomaiseman takana. Parola on kasvava asuinalue, johon Hattulan kunnan palvelut ovat keskittyneet.

Parolan rautatieasema ja ympäristö

Rautatie Hämeenlinnasta Tampereelle rakennettiin vuosina 1874–1876. Vanha asema tuhoutui vuoden 1918 sisällissodassa. Nykyään paikalla oleva Parolan rautatieasema on rakennettu palon jälkeen. Klassisistiseen asemarakennukseen liittyy asemapuisto, tavaramakasiini sekä kauempana vanhan aseman henkilökunnan asuinrakennus. Aseman lähistöllä on myös vanhoja 1900-luvun alun liikerakennuksia. Hattulan osuusmeijeri perustettiin vuonna 1905. Se muutettiin nuorisotaloksi 1980–1990-luvulla. Pihapiirin hirsinen talousrakennus on myös 1900-luvun alusta. Radan varrella pohjoisempana on Tehdasvillan vanha teollisuusrakennus. Tehdasvilla perustettiin vuonna 1942. Tiilinen tehdasrakennus on ilmeisesti 1930-luvulta. Puutarhuri, valtionpomologi B.W. Heikel perusti 1912 Kasselaan puutarha- ja metsämarjojen jalostuslaitoksen. Myöhemmin laitos toimi Parolassa Oy Marja -nimellä.

Parolan koulut ja työväentalo

Parolan kansakoulu oli valmistuessaan vuonna 1951 Suomen suurin maalaiskansakoulu. Sen suunnitteli vuosina 1948–1950 arkkitehti Georg Jägerroos. Kolmikerroksista tiilirakennusta verhoaa vaalea roiskerappaus. Myös vieressä sijaitseva entinen opettajien asuinrakennus on samalta ajalta. Yhteiskoulun ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuonna 1962, seuraavat vuosina 1963 ja 1967. Suunnittelusta vastasi tuolloin arkkitehti Olavi Sahlberg. Kampamaisesti mäntymaastoon sijoitettujen luokkasiipien julkisivut ovat punatiiltä ja mineriittiä. Koulua on laajennettu myöhemminkin. Parolan vuonna 1928 rakennettu työväentalo on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Se sijaitsee Parolan kansakoulun, nykyisen ala-asteen välittömässä läheisyydessä.

Juteinitalo ja sivistyksen kehto

Hattulan pääkirjasto sijaitsee Parolassa Kauppakatu 3:ssa, Juteinitaloksi nimetyssä rakennuksessa, jonka suunnitteli Saara Juola, ja joka valmistui vuonna 1990. Talon eteen siirrettiin 8.10.2010 Jaakko Juteinin patsas. Vuonna 2009 perustettu valtakunnallinen Juteini-seura vaalii vuonna 1781 Hattulan Rahkoilassa Juutilan tilalla syntyneen ja 1855 Viipurissa kuolleen kirjailijan perintöä. Jaakko Juteini korosti kielen ja kulttuurin merkitystä suomalaisten itsetunnon ja sivistyksen nousemisessa. Hän oli tuottelias kirjailija, joka kirjoitti oppikirjoja, proosaa, runoja, aforismeja, tietokirjoja, lastenkirjallisuutta, filosofisia tekstejä ja oli suomalaisen kirjallisuuden alkuunpanija.

Onko sattumaa, että Hattulan Parolannummella tapasi toisensa vuonna 1863 keisari Aleksanteri II ja J.V.Snellman? Kohtaamisen seurauksena keisari allekirjoitti kieliasetuksen, joka takasi suomen kielelle yhdenvertaisen aseman ruotsin rinnalla.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Aiheesta muualla

Parolan aseman aikataulunäyttö