Otto Collin

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Otto Collin (1859-1924) oli pienen Hämeenlinnan kaupungin suuri originelli ja herätti jo ulkoisella olemuksellaan huomiota. Helteisinä kesäpäivinä vuosisadan vaihteessa mies saattoi kulkea kadulla kaupunginkuulu turkki yllään. Collin eli vuosina 1859–1924. Hänen vanhempansa olivat raatimies Karl Johan Collin ja Johanna Carolina (o.s. Laurentz).

Collin tunnettiin intohimoisena eläin- ja kasvitieteilijänä. Elämäntyönsä hän teki Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon opettajana vuosina 1879–1890. Collin saattoi silmät innosta loistaen keskustella kokoelmistaan ja havainnoistaan sikarintunkeassa ilmassa jopa tuntitolkulla kotiinsa pistäytyneiden koulupoikien kanssa, jotka toivat mukanaan ehkä jonkin harvinaisuuden tunnistettavaksi. Yhden huoneen asuntoa eli myös vaimo Aina Leistén.

Paitsi että omaperäinen mies vei luonnontieteen oppia poikien päähän, niin hän toimi myös kaunokirjallisuuden opettajana. Collin tosin erotettiin virastaan, koska häntä syytettiin oppilaiden moraalin turmelemisesta. Eino Leinon vuonna 1925 julkaistun muistelmateoksen Elämäni kuvakirja mukaan Collin oli kertonut pojille murrosiän vaaroista.

Näiden tapahtumien jälkeen vuosina 1902–1905 virattomaksi jäänyt Collin hoiti painoasiamiehen eli sensorin tehtävää, mikä tarkoitti sitä, että hänen luettavakseen piti toimittaa kaikki sanomalehtien oikovedokset. Painoasianmiehen pesti ei kaupungissa ollut hyvässä huudossa, ja toimituksissa virkamiestä suorastaan karsastettiin. Tilannetta ei liene parantanut sekään seikka, että Collin oli tehtävässään pikkumainen ja tiukan paikan tullen hänen puumerkkinsä ansaittiin konjakilla ja sikareilla. Kerrotaan myös, että sensuuriasioissa painoasiamies ei välttynyt käsirysyltäkään: Collinin ja erään päätoimittajan yhteenotto huipentui painiksi.

Myös Collinin yhteiskunnalliset näkemykset saattoivat aiheuttaa närää, mutta ensimmäisen maailmansodan alettua käsitykset painoasiamiehen poliittisesta asennoitumisesta muuttuivat. Hän uskoi Saksan voittoon, eikä tuo kannanotto jäänyt tulenaroissa oloissa huomaamatta.

Teoksia

  • Suomessa tavattavien pöllöjen pesimissuhteista. Hämeenlinna. 1886
  • Lyhykäinen kertomus Lappeenrannasta. 1884–1893

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639–1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki. 1989. ISBN 952-90045-2-4

Hämeenlinnan normaalilyseo ja lyseo 1873–1887–1913. 40-vuotinen muisto. Hämeenlinna. 1913.

Kittelä, Mauri 1955: Otto Collin, hämeenlinnalainen luonnonystävä. – Hämeenlinna. Hämeenlinna-seuran julkaisuja 5.