Otto Carl Rehbinder

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Kuvernööri, eversti, vapaaherra, salaneuvos Otto Rehbinder syntyi vuonna 1797 Rautalammilla ja kuoli vuonna 1873 Hämeenlinnassa. Hän oli köyhän aatelisperheen poika. Hänen vanhempansa olivat vapaaherra, luutnantti Adam Otto ja Agatha Katarina Rehbinder. Rehbinderin Kuurinmaalta peräisin oleva baltiansaksalainen aatelissuku oli tunnettu jo 1400-luvulla. Otto Rehbinderin sukuhaara tuli 1600-luvulla Suomen Ritarihuoneeseen vapaaherrallisena aatelissukuna.

Sotilasuralle

Sotilasura oli Rehbinderille suvun perinteen mukainen valinta, ja hän pääsi Haapaniemen kadettikoulun käytyään Venäjän yleisesikunnan palvelukseen Pietariin. Otto Rehbinder haavoittui vuonna 1828 kreikkalaisten vapaustaistelussa, johon hän osallistui venäläisten apujoukkojen mukana. Hän oli mukana myös Puolan kapinan kukistamisessa. Vuonna 1835 Rehbinder erosi armeijasta everstin arvoisena ja sai Pietarissa olevan Suomen passiviraston apulaispäällikön viran. Tästä keisari siirsi vuonna 1841 kyvykkääksi ja velvollisuudentuntoiseksi osoittautuneen Rehbinderin Hämeen läänin kuvernööriksi.   

Hämeen maaherraksi

Otto Rehbinder oli nähnyt sodissa kansallisuusaatteen voiman, jonka hän halusi herättää Suomessakin. Hänellä oli uudistusmielisiä suunnitelmia, joita hän ei kuitenkaan pystynyt toteuttamaan tukahduttavan hallitusjärjestelmän ja byrokratian lamaannuttaman virkamieskunnan johtamassa maassa. Hän onnistui kuitenkin estämään Hämeen läänin lakkauttamisen. Ensimmäisenä Suomessa hän esitti ajatuksen maakunnallisesta itsehallinnosta. Rehbinder oli kiinnostunut köyhäinhoidon parantamisesta, raittiuden edistämisestä ja luonnonsuojelusta. Hänen kerrotaan puuttuneen henkilökohtaisesti kerjäläislapsen tilanteeseen ja ojentaneen virkamiehiä laiminlyönnistä.

Kaupunginpuisto

Maaherra Rehbinder sai aikaan Hämeenlinnan Kaupunginpuiston. Se rakennettiin vankityövoimalla, joten kaupungin kuluja säästettiin. Kaupunginpuistossa on Rehbinderin muistoksi luonnonkiveen kiinnitetty reliefi. Puiston rantatie on nimetty Rehbinderintieksi.

Perttulan huvila

Otto Rehbinder erosi virastaan vuonna 1853 ja asettui vuonna 1857 asumaan ostamalleen Perttulan tilalle Vanajaan, nykyiseen Miemalaan. Hän rakennutti sinne vuonna 1860 lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin suunnitteleman myöhäisempiretyylisen huvilan.

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rehbinder