Nahkatehdas

Nahkatehtaan tiilirakennus Eteläkadun Kuivansillan päässä

Punatiilinen nahkatehdas Hämeenlinnan ydinkeskustan lounaiskulmassa, Palokunnankadun, Kaivokadun ja Eteläkadun kulmauksessa, oli yksi niistä 19 rakennuksesta, jotka kaupungin vanhojen rakennusten säilyttämistoimikunnan mielestä vuonna 1980 olisi pitänyt suojella. Nahkatehtaalla työskenteli loppuvuosina noin 80 henkilöä. Yrityksen suunnitelmissa oli silloin hakeutua pois vanhoista tiloista ja uutta tonttia etsittiin yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Tehdasmiljöö sai kuitenkin väistyä tavaratalon tieltä. Kummila rakensi tontille vuosina 1983-1984 Kiinteistö Oy Hämeenlinnan liikekeskuksen, jossa on kolme 6-7 kerrosta korkeaa asuintornia. Rakennuksessa toimi Citymarket ennen siirtymistään Tiiriöön, ja nyt siinä on Tavastilan liikekeskus. Nahkatehdas siirtyi Kantolaan vuonna 1983, ja tiiliset tehdasrakennukset olivat vielä vuoteen 1981 asti Eteläkatu 14-15:ssa. Monet kaupunkilaiset muistavat nahkatehtaan aiheuttaman ikävän hajun.

base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiRW50aW5lbiBuYWhrYXRlaGRhcyIsInR5cGUiOiJtYXJrZXIiLCJsYXQiOiI2MC45OTM2MyIsImxvbiI6IjI0LjQ1OTQ4In1dOwogICAgICAgIHZhciBtYXAgPSBuZXcgR01hcDIoZG9jdW1lbnQuZ2V0RWxlbWVudEJ5SWQoImdvb2dsZW1hcDEiKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IEdTbWFsbE1hcENvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IEdNYXBUeXBlQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgd3hMb2NhdGlvbkNvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLnNldENlbnRlcihuZXcgR0xhdExuZyg2MC45OTM2MywgMjQuNDU5NDgpLCAxNCk7CiAgICAgICAgd3hBZGRNYXJrZXJzKG1hcCwgZmVhdHVyZXMpOwogICAgfQp9KTsKCnd4VW5sb2FkSG9vayhHVW5sb2FkKTsKLy9dXT4KPC9zY3JpcHQ+CjxkaXYgaWQ9Imdvb2dsZW1hcDEiIHN0eWxlPSJ3aWR0aDogNTAwcHg7IGhlaWdodDogMzAwcHgiPjwvZGl2Pgo=")

Hämeenlinnan Nahkatehdas Oy:n omistamaan kortteliin oli tehty rakennuksia useaan otteeseen. Vanhin, Eteläkadun puolella uudempien rakennusten väliin jäänyt tehdas on vuodelta 1888, viimeisin rakennettiin 1930-luvun lopulla. Eri vuosikymmenillä tehdyt rakennukset eivät edusta mitään tiettyä tyyliä, vaikka vanhimmassa oli nähtävissä uusgoottilaisia vaikutteita ja nuorimmassa oli funktionalistisia piirteitä. Punatiilisinä ne kuitenkin liittyvät luontevasti toisiinsa. Helsinkiläistä Vilho Lekmania lukuun ottamatta kaikki rakennusten suunnittelijat olivat hämeenlinnalaisia: F.W. Lagerström, Lennart Petterson ja Vihtori Lonka.

Nahkatehtaan korttelilla oli historiallista arvoa vanhana tehdasmiljöönä. Nahka tuli kortteliin jo vuonna 1873, jolloin H. A. Grönlund perusti Saaristenkadun ja Eteläkadun kulmaan nahkurinverstaan. Vuonna 1916 verstaan osti Hjalmar F. Emanuelsson (sittemmin Kausti). Hän laajensi yrityksen tehtaaksi. Korttelin eteläpäässä Hämeensaaressa toimi Saxelinin olutpanimo liki puoli vuosisataa. Tehtailija Carl Otto Saxelinin vuonna 1876 perustama oluttehdas lopetti kieltolain aikaan. Saxelinin kotitalo oli Palokunnankatu 23:ssa, lähellä tehdasta. Siinä oli myöhemmin Nahkatehtaan toimistotilat.

Palokunnankadulla sijaitsevan postitalon eteen pystytettiin vuonna 1958 Oskari Jauhiaisen Nahkuripatsas. Sen esikuvana oli ollut nahkuri Henrik Hento (http://g.co/maps/xskaq), ja patsas tehtiin ammattikunnan muistoksi.

Hämeen Sanomat 23.10.1980

Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011