Mustila

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Mustilan kylä sijaitsee Hauhon itäisellä puolella Tuuloksen ja Luopioisten välisellä alueella. Matkaa Hämeenlinnan keskustaan 42 km, Lahteen 65 km ja Tampereelle 70 km. Hauhon kirkonkylään on kylän raitilta 12 km, kauppakeskus Tuuloseen 14 km ja Lammille 25 km. Maantieteellinen sijainti ajatellen Etelä-Suomen suurkaupunkeja on hyvä. Kahden tunnin ajoajan jälkeen tavoitat Jyväskylän, Kouvolan ja Turun. Pääkaupunkiseudulle riittää puolentoista tunnin ajoaika.

Mustilan kyläasutus seuraa Vihavuodelle vievää maantietä. Mikkolan talonpoikaistilan rakennukset ovat 1900-luvun alkuvuosilta. Tienristeyksen lähellä on vanha itsellisasumus ja kaupparakennus. Kylän koulurakennus vuodelta 1933 on rakennusmestari Heikki Siikosen suunnittelema. Mustilan kylä on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.

 

Kylän historiaa

Mustilan alueelta on löytynyt pari löytöä kivi- ja rautakaudelta; Mattilan tilalta nelisivuinen oikokirves. Mustila on myöhäiskeskiajalla syntynyt kylä; se mainitaan vuoden 1441 asiakirjassa, jonka mukaan Mattes Mustila -niminen henkilö oli lautamiehenä Tuuloksen verokäräjillä. Mustila kuului keskiajalla Tuuloksen hallintopitäjään. Vuonna 1539 kylässä oli kaksi taloa: Simola ja Mattila. Myöhemmin syntyivät muut kantatilat: mm. Anttila, Jaakkola, ja Mikkola. Simolan talo oli ollut 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla kahdeksan vuotta autiona. Vihavuodessa oli talonpoikien mylläri Reko Martinpoika, joka anoi Simolan kolmen veroäyrin tilaa viljelykseen. Hän jätti myllärin ammatin ja ryhtyi Simolan isännäksi .Isojaon aikaan Mustila kuului Sotjalan jakokuntaan, 1700-luvun lopulla tilukset mittasi Anders Forbus.

Kapinavuonna 1918 haudattiin Mustilaan 36 Valkeakosken naiskomppanian 36 nuorta naista, jotka olivat osallistuneet Alvettulan sillan, Hauhon kirkonkylän ja Syrjäntaan taisteluihin. Heidän muistokseen on pystytetty Mustilan Multamäkeen muistokivi. Kivi on osa Hauhon 1918 kulttuuripolkua.

Mustilan alakoulu aloitti toimintansa 1925. Aluksi koulu toimi Kalle Eerolan talossa, myöhemmin alakoulu toimi muutaman vuoden Mattilan talossa. Kylän koulua alettiin rakentaa vuonna 1933.

Mustilan luonto

Kylän länsipuolella kulkeva Kyöpelinvuori- ja Mustilanharju on paikallisesti arvokas harjukokonaisuus. Hyypiövuori sijaitsee Mustilan paikallistien pohjoispuolella ja se on 140,2 m korkea. Hyypiön laelle vie polku ja sieltä on mahtavat maisemanäkymät. Pyhälammen pienen järven yhdistää Tuulosoja Hauhon Pyhäjärveen. Siikanen ja Kalijärvi ovat myös pieniä kalarikkaita järviä Mustilassa.

Kylä nykyisin

Nykypäivän Mustilan kylä on vireä maalaiskylä, jossa asuu yli 50 taloutta vakituisesti, ja kesällä määrä kaksinkertaistuu. Kylässä on vilkasta elinkeinotoimintaa ja erilaisia palveluyrittäjiä, muiden muassa Irman Yrttipiha, Islanninhevostalli Rímur, K-kyläkauppa J. Luoma ja kauppa-auto, Tuomisen Raijan pitopalvelu, Viihde- ja Ohjelmapalvelu Seppo Soittila Oy.

 Mustilan kyläyhdistys toimii aktiivisesti ja järjestää kyläläisille yhteistä toimintaa. Kylätoimikunta perustettiin 19.7.1988 Terhi ja Seppo Soittilassa, ja paikalla oli 67 kyläläistä. Teatteriperinne herätettiin uudelleen eloon, ja vuosina 2003-2004 näyteltiin Soittilan pihapiirissä Heikki Luoman kirjoittama "Akkaralli" -näytelmä ja vuonna 2005 näyteltiin Seppo Soittilan kirjoittama näytelmä "Muorin kortteerissa". Esitykset oli yhdistetty Elotanssien yhteyteen. Kyläläiset ovat kyläyhdistyksen toiminnasta saaduilla tuloilla järjestäneet yhteisiä ulkoilutapahtumia, pikkujouluja, kylätoimikunnan lukuset, retkiä sekä kevät- ja syyskokoukset.

Lähteet

Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1

Hauhon historia. Toim. Anneli Mäkelä-Alitalo. Porvoo 2009. ISBN 978-952-92-5778-2

http://www.hameenliitto.fi/content/HameenLiitto/kuvat/hameen_maakunta/kuppikivi/kulttuuriymparistot/rak_ymp/kohdeluettelot/hauho.pdf?from=10719924378671345

http://www.mustilankyla.fi/index.htm