Muisto Hyömäestä: joulukuusen koristelu

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Joulukuusen koristelu

"Lapsuuteni jouluista en muista sen vanhemmilta ajoilta kuin ollessani 5-vuotias vuonna 1912. Kuusen koristeina muistan silloin olleen hiukan ns. kultalankoja, kynttilöitä ja kuusenkaramelliä eli konvehtia. Itse karamelli ei niin kaksinen maultaan ollut, mutta päällyspaperi oli kaunis. Ne ripustettiin kuusen oksille riippumaan karhulangan varaan. Piparkakkuja myös oli kuusessa. Kynttilät ja kultalangat oli kaupasta ostettu.

Ensimmäisen maailmansodan jouluina valettiin kynttilöitäkin kotona lampaan talista. Naapurinamme oli ammattiteurastaja, jolta sai talia, kalastajalangasta sai sydämet. Paperista me lapset teimme koristeita, kuten tonttu-ukkoja, ketjuja ja leikattiin hapsuja. Kuusenkonvehtia ei aina saanut, eikä ollut piparkakun ainettakaan, mutta omenoita oli pehmeään paperiin käärittyinä talletettu joulukuusta varten. Kuusi oli kamarissa, mutta joulupahnat oli keittiötuvassa. Sitä huonetta ei talvella raskittu lämmittää paitsi leivottaessa ja joulunpyhinä. Myös silloin lämmitettiin, jos isällä sattui puusepän töitä olemaan.

Ensimmäinen kuusentähti oli meillä vuonna 1913. Sen toi isäni Amerikasta oltuaan siellä rahaa tienaamassa kaksi ja puoli vuotta. Muutamia vuosia myöhemmin hän teki uuden viisihaaraisen tähden kovasta pahvista ja maalasi sen pronssimaalilla kullanväriseksi. Kynttilät sidottiin meillä aina kalastajalangalla tai sen puuttuessa paperinarulla kuusenoksan haarukkaan. Ei hankittu kynttilän pitimiä. En muista edes, milloin sellaisia alkoi saada.

Kuten jo kerroin oli lapsuuteni joulukuusissa kynttilät, oli talikynttilöitä, steariinikynttilöitä ja myös vahakynttilöitä. Aiemmin ne olivat vain valkoisia ja myöhemmin myös värillisiä. Nykyisin on meillä sähkökynttilät. Ne on olleet jo noin 12 vuotta.

Lapsuudenkodissani oli 2 x 5” lankusta tehty kuusenjalka, jossa oli läpi keskellä. Naimisiin mentyäni ei meillä ollut kahden ensijoulun aikana kuusta ollenkaan. Vietimme kaikki ne jouluajan pyhät vaimoni kotona maalaistalossa. Sitten tulikin talvisota ja vaimoni muutti pikkutyttäremme kanssa sinne kotiinsa asumaan, pois vuokra-asunnostamme. Siellä vietimme joulun vuonna 1940 ja myös 1942 ja -43, kun satuin pääsemään sodasta lomalle."


Kirjoittanut Toivo Armisto (s. 1907 Hauhon Hyömäessä) 1970-luvulla.

Aineiston luovuttaja Marjatta Tuomisto. Julkaisulupa saatu Toivo Armiston tyttäreltä Ritva Heikkoselta 8.11.2016.