Monikkalan kartano

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Monikkalan kartano on Monikkalan kylässä Janakkalassa. Koivujen reunustama tulotie johtaa kartanoalueelle, jossa osittain kaksikerroksinen hirsinen päärakennus sijaitsee puiston ympäröimänä. Rakennuksen runko on 1780-luvulta, ja 1800-luvun alussa sitä jatkettiin. Toinen kerros on vuodelta 1839 ja symmetriset pihasiivet vuodelta 1910. Rakennuksen arkkitehtoninen yleisilme on lukuisista muutoksista huolimatta selkeän uusklassillinen. Talouspihan ympärillä olevat työväen asuinrakennukset ovat 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Kartanoalueen kaakkoispuolella levittäytyy laaja viljelymaisema, joka ulottuu Hiidenjoesta Kernaalanjärveen.

 

Monikkala-suku

Monikkalan kartano on muodostettu kylän kahdesta talosta vuonna 1539. Kartano oli rälssisäteri, ja sen ensimmäinen omistaja oli kirjuri Knuutti Antinpoika vuosina 1537-1563. Hänet aateloitiin vuonna 1527, ja hänellä oli läänityksiä myös Janakkalan Kernaalassa ja LeppäkoskellaLopella, Hausjärvellä ja Rengossa. Hänen vaimonsa oli Karin Yrjöntytär, joka eli Knuutin jälkeen. Poika Juho Knuutinpoika hallitsi kartanoa vuosina 1563-1582 ja oli muun muassa Hämeen linnan vouti. Juhon puoliso Brita Erkintytär Boije solmi leskeksi jäätyään avioliiton vuonna 1587 Hannu Hannunpojan, Monikkalan herran kanssa. Leskirouva Karin Harvialan kartanosta sai Monikkalan panttina lainaamistaan rahoista vuosiksi 1582-1584. Monikkalasta tuli kruununtila vuonna 1587 maksamattomien verojen takia. Hänellä oli vuonna 1555 Kitumyllyn myllytalossa Harvialassa syntynyt poika, Hannu Hannunpoika, jonka isä oli palkkasoturi Hannu Ertill-Erthel. Tämä oli saapunut Harvialaan 1550-luvulla ja sai vuonna 1585 Juhanan III:lta oikeuden isoisänsä Mathias Erthelin vaakunaan ja vahvistuksen aatelisarvoonsa vuonna 1592.

Hannu Hannunpoika

Hannu Hannunpoika oli ensin vallassa olevan, laillisen kuninkaan Sigismundin puolella ja seurasi tätä Puolaan. Hänestä tuli Suomen vartiojoukon ratsumestari vuonna 1593, mutta riitaannuttuaan Klaus Flemingin kanssa hän siirtyi Kaarle-herttuan puolelle. Kun hän joutui Arvid Stålarmin vangiksi, määräsi Sigismund hänet poltettavaksi väkiviinassa ja mestattavaksi. Mutta Kaarlen palveluksessa Hannusta tuli Suomen käskynhaltija vuonna 1597 ja sai tehtäväkseen nostaa pohjalaiset Sigismundia ja Klaus Flemingiä vastaan. Kaarle-herttua antoi hänelle vuonna 1600 läänityksenä muiden muassa Monikkalan. Hannu Hannunpojan sanottiin kuitenkin juonitelleen Sigismundin puolustajien kanssa, minkä vuoksi hänet vangittiin, kidutettiin ja tuomittiin kuolemaan vuonna 1605.

von Stilchenit ja Lilliebrunnit

Hannu Hannunpojan kuoleman jälkeen Monikkalan kartanon isännäksi tuli liiviläinen palkkasoturi, eversti Paul von Stilchen. Vuonna 1606 kartano annettiin Harvialan herralle Jesper Matinpoika Kruusille pantiksi rahoista, mutta päätös muutettiin samana vuonna ja Kruus sai muita tiloja. Vuodesta 1606 vuoteen 1637 Kustaa II Aadolf antoi everstin tyttärelle Barbara von Stilchenille läänitykset, jotka olivat kuuluneet Hannu Hannunpojalle: Kerkkolan Brusila, Korpi, Nuolialan Seppälä, Salosten Alaspää 1 ja 3 ja Siivola. Hän laajensi suuria läänityksiään yhdessä skotlantilaisen miehensä, aateloidun palkkasoturin Erik Kirbyn kanssa. Kirby oli Lilliebrunnin suvun kantaisä. Lilliebrunnit olivat Janakkalan vaikutusvaltaisimpia aatelissukuja ja he omistivat Monikkalan lisäksi muunmuassa Hyvikkälän, Rehakan ja Hiiden kartanot. Lilliebrunnit olivat sukua Uggla-suvulle ja Brunoweille.

Majuri Erik Antinpoika Kiorbiau-Kirby oli vuosina 1637-1646 Monikkalan isäntä. Hän otti nimekseen Lilliebrunn vuonna 1641 aateloinnin yhteydessä. Hänen puolisonsa Judita Ebba von Stilchen hallitsi kartanoa, kunnes kuoli vuonna 1682. Poika Anders Lilliebrunn, kapteeni, omisti Monikkalan vuosina 1646-1695. Hän oli Hämeenlinnan komendanttina vuosina 1685-1690. Monikkalan kartano muutettiin reduktiossa vuonna 1680 rustholliksi, mutta Anders Lilliebrunn sai elinikäisen verovapauden köyhyytensä vuoksi. Anders Lilliebrunn joutui usein käräjille kiivaan ja väkivaltaisen luonteensa takia. Hänen vaimonsa oli Beata Brunow, jonka isä Göran Brynielsson omisti Sauvalan kartanon.

Monikkalan kartanoa hallitsi majuri Anders Lilliebrunn vuosina 1695-1711 vaimonsa Anna Margareta von Niederlandt kanssa, heidän jälkeensä majuri Anders Johan Lilliebrunn ja Maria Gustava Fulda Vanajasta, jonka vanhemmat omistivat Hiiden kartanon. Isonvihan jälkeen Monikkala oli osin tuhoutunut ja rappiolla. Anders Lilliebrunn oli aktiivinen henkilö Janakkalan pitäjän asioissa.

Vuosina 1762-1792 Monikkalan omisti sotaviskaali Erik Vilhelm Lilliebrunn, joka oli naimisissa Sofia Elisabeth Ugglan kanssa. He asuivat Hiidessä, ja lampuoti hoiti Monikkalan tilaa. Erik Lilliebrunn oli kirkon pappien ja talonpoikien arvostama, ja hän vetosi aatelisiin kuningas Kustaa III:n puolesta Anjalan liiton ja Venäjän sodan (1788-1790) aikoihin. Hänen ehdotustaan lähettää mies jokaisesta talosta sotaan vastustivat Vanantaan Henrik Johan Standertskjöld, Hakoisten Karl Gustaf Uggla ja Leppäkosken Olof von Törne. Sota päättyi Värälän rauhaan, ja aatelisten nostaman salaliiton seurauksena kuningas ammuttiin vuonna 1792.

Kapteeni ja edellisen poika Adolf Johan Lilliebrunn osti Monikkalan verotilaksi vuonna 1811. Hänen poikansa everstiluutnantti Karl Adolf Lilliebrunn oli naimaton ja hänen kuoltuaan vuonna 1868 suku sammui. Adolfin vävy everstiluutnantti Adolf Fredrik Gyllenberg ja puolisonsa Eva Vilhelmiina Lilliebrunn omistivat kartanon vuosina 1820-1839, heidän jälkeensä vävy everstiluutnantti Karl Gustaf Hisinger ja tämän puoliso Fredrika Vilhelmiina Gyllenberg. Asuttuaan miehensä kuoleman jälkeen Monikkalassa vuosina 1846-1875 leski muutti Hämeenlinnaan. Monikkalaan jäi poika Axel Edvard Hisinger vaimonsa Aleksandra Uschakovin kanssa. Sen jälkeen Monikkalan peri tytär Augusta miehensä Karl Anton Jakob Bollfras vuosiksi 1884-18894 ja heidän poikansa Karl August Bollfras vuoteen 1898 asti.

af Enehjelm-suku

af Enehjelmien suku aateloitiin vuonna 1770. Agronomi Kurt Gustaf Edvard af Enehjelm osti Monikkalan kartanon vuonna 1898. Hänen vaimonsa oli Alice Hougberg, senaattorin tytär. af Enehjhelm toimi Janakkalan kunnallislautakunnan esimiehenä vuosina 1903-1907. Hän ratkaisi omalta osaltaan torppariasian myymällä vuonna 1916 torppareilleen Mallinkaisilla 26 torppaa itsenäisiksi tiloiksi, sillä hänen mielestään torpparien suorittamat päivätyöt olivat rasittavia ja epätarkoituksenmukaisia. Poika Hugo Erik Gustaf af Enehjelm oli insinööri ja hoiti Monikkalaa vuodesta 1937-1948 ja omisti sen vuodesta 1949 lähtien. Hänen vaimonsa oli kirjailija Helen Margaret af Enehjelm, os. Möller, syntyisin Kaliforniasta.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9