Mommilan veriteot

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Samaan aikaan kun Pietarissa tehtiin 7.11.1917 lähes veretöntä palatsivallankumousta, alle 100 kilometrin päässä Helsingistä nykyisen Hausjärven Mommilassa kahakoitiin niin että Suomen suurin maanomistaja, maatalousneuvos ja Mommilan kartanon isäntä Alfred Kordelin, Jokioisten kartanon isännöitsijä Paul Pettersson sekä joitain Lahden suojeluskuntalaisia ja venäläisiä matruuseja menetti aseellisessa yhteenotossa henkensä. Tapahtuman syyt ovat jääneet pääosin mysteeriksi, vaikka yksityiskohdat ovat hyvin tiedossa siitäkin huolimatta että tapahtuman uskotaan vaikuttaneen vain kaksi kuukautta myöhemmin alkaneen sisällissodan syntyyn Suomessa.

Teoria 1: henkilökohtainen kauna

Yksi suosittu teoria, jonka mm. Wikipedia esittää, liittyy mieheen nimeltä Johan Skott, jonka Mommilan kartanon isäntä oli vuosia aiemmin karkottanut mailtaan. Skott oli ollut Kordelinin alustalainen ja hänen kerrottiin myyneen pirtua kartanon työntekijöille sekä agitoineen isäntäänsä vastaan. Ei ole varmaa, olivatko Skottin agitoinnin takana poliittiset vai jotkin muut syyt. Usein esitetty selitys tapahtumille kuitenkin on, että Skott halusi kostaa entiselle isännälleen oman tai muiden kaltoinkohtelun, jolloin mukana olisi ollut myös poliittisia motiiveja.

Mommilasta lähtönsä jälkeen Johan Skott ryhtyi sotilaaksi, Venäjän armeijan matruusiksi ja pääsi töihin kuuluisalle Polnarnaja Zvezda -jahdille, joka ei ollut sotalaiva vaan Pietarissa valmistettu Nikolai II:n keisarillinen jahti. Tsaari lomaili mm. tällä aluksella Suomessa ja laiva oli tuolloinkin marraskuussa 1917 Helsingin satamassa. Skott oli siis kartanosta lähtönsä jälkeen menestynyt varsin hyvin, eikä hänellä näyttänyt olevan henkilökohtaista syytä kostaa mitään entiselle isännälleen.

Oli niin tai näin Lokakuun vallankumouksen aattona 6.11. Johan Skott ja 30 muuta laivan matruusia lähtivät laivalta Helsingin rautatieasemalle ja sieltä junalla kohti Mommilan asemaa. Samaan aikaan Mommilassa kierteli huhuja siitä, että sotilaita olisi tulossa ryöstelemään ja murhaamaan. Kuka niitä oli sitten levittänytkin, ne tukivat kostoteoriaa. Myöhemmät tapahtumat Mommilan kartanossa eivät kuitenkaan tukeneet näitä väitteitä. Matruusit eivät keskittyneet kartanossa ryöstelyyn ja murhaamiseen ja Kordelinin kuolemakin oli ennemmin työtapaturma. Matruusit keskittyivät aseiden etsimiseen, joita eivät löytäneet.

Johan Skott oli huligaani
















Teoria 2: punaiset asialla

Toinen Helsingissä kiertänyt huhu saattaa selittää, miksi matruusit etsivät aseita Mommilan kartanosta. Mommilassa näet väitettiin olevan suojeluskuntien tai valkokaartien päämaja. Toisaalta matruusit keskittyivät vain aseiden etsintään, eivät todisteiden etsimiseen päämajan olemassaolosta tai suojeluskunnista.

Venäjän bolshevikeilla oli tuolloin Helsingissä oma päämajansa, mikä on varmasti vaikuttanut huhun syntymiseen, ja matruusit mm. jakoivat kaupungin järjestyskaarteille aseita. Kaarteihin tosin kuului niin tulevan sisällissodan punaisia kuin valkoisiakin.

Matruusien rosvoretki
















Teoria 3: valkoiset asialla

Sosialidemokraattinen Kansan Lehti selitti tapahtuneen tuoreeltaan siten, että ”(l)ahtarit olivat saaneet vihiä Kordelinin testamentista ja päättivät sen vuoksi toimittaa hänet päiviltä ennen kuin Kordelin ehtisi sen ehkä muuttaa”. Lehden puheet ovat tietysti spekulaatiota ja arvailua, mutta on mahdollista, että Kordelinin omaisuus haluttiin esimerkiksi itsenäisyystaisteluun. Suomihan ei vielä tuolloin ollut julistautunut itsenäiseksi, eikä Venäjän väliaikainen Kerenskin hallitus halunnut sitä edes myöntää.

Sen lisäksi että Kordelin testamenttasi varojaan sivistystyöhön, hän antoi sievoisen summa Mommilan ja Jokioisten kartanon ja tilojen työntekijöille, mikä tuskin miellytti esimerkiksi suojeluskuntiin kuuluvia.

Kordelin testamenttasi työntekijöilleen












Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Lähteet

Alfred Kordelin. Häme-Wiki

Hurme, Matti. 1937. Mommila (Hauhon kihlakunnan voudin kertomus tapahtumista, mihin dokumentaarinen elokuva Mommilan veriteot 1917 perustuu)

Jokioisten kartano. Häme-Wiki

Lindstedt, Risto. 2013. Mesenaatti (kirja)

Mommila. Häme-Wiki

Mommilan veriteot. Wikipedia ([1])

Mommilan veriteot 1917 (elokuva). Ohjaus Jotaarkka Pennanen, käsikirjoitus Paavo Haavikko & Jukka Kemppinen. 1973 Elonet ([2])

Mommilan veriteot 1917 (elokuva, tuottaja Jörn Donner leikkasi elokuvan vastoin ohjaajan tahtoa). Wikipedia ([3])