Mommilan kartano

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Mommilan kartano
Mommilan kartano oli Alfred Kordelinin omistuksessa vuodesta 1903 aina vuoteen 1917 saakka, jolloin Kordelin kuoli Mommilan kahakassa. Nykyisin kartano on yksityisomistuksessa.

Historiaa

Mommilan kartano sijaitsee Lammilla laajan viljelystasangon keskellä, Mommilan-Hietoisen kulttuurimaisemassa. Kartano on alkuaan vanhaa rälssiä. 1600-luvun jälkipuolella kolme rälssitilaa yhdistettiin, ja syntyneen tilan nimi oli Hietoinen 1700-luvulle saakka. Mommilan kaksikerroksinen puinen päärakennus on vuodelta 1859, ja uusrenessanssia edustava rakennusta on arveltu C.A. Edelfeltin piirtämäksi.Tyyliltään rakennus liittyy empire-ajan loppuvaiheisiin.

Kartanon julkisivu aukeaa järvelle ja sitä koristaa kaksikerroksinen vilpola. Samalta ajalta kuin itse kartanorakennus ovat pienempi piharakennus, kaksikerroksinen hirsinen viljamakasiini ja ja suuri tiilinavetta. Työväen asunnoksi tarkoitetun rakennuksen alakerta on todennäköisesti 1700-luvulta.

Mommilan kartanon tilusten pinta-ala oli noin 3600 hehtaaria josta viljeltyä oli noin 987 hehtaaria. Kartanoon kuului 19 torppaa, 20 renkiä, sahamiehiä, käsityöläisiä ja
irtolaisia. Kartanossa oli myös mm. kauppapuoti, koulu, kirkko, 50 hevosen talli, tiilitehdas, sementinsekoittamo, 2-uuninen terva- ja tärpättitehdas, höyrysaha ja höyläämö, mylly sekä pärehöylä.

Alfred Kordelin

Maatalousneuvos Alfred Kordelin osti kartanon vuonna 1903 insinööri Gösta von Schantzilta 440.000 markalla. Kordelin oli syntynyt Raumalla vuonna 1868 köyhän merimiehen poikana. Hän loi itselleen suuromaisuuden käytännössä tyhjästä. Hänellä oli liiketoimia Raumalla, mutta vuonna 1897 Kordelin siirsi liiketoimintansa Hämeenlinnaan ostamalla kaksi sekatavaraliikettä. Hänellä oli omistusoikeus lukuisiin eri teollisuuslaitoksiin, esim. kutomo Tampereella ja metalliteollisuutta Jokioisissa ja vähän ennen kuolemaansa hän osti Reposaaren sahan ruotsalaisilta. Kordelin omisti paitsi Mommilan, myös Jokioisten kartanon ja oli Suomen suurin yksityinen maanomistaja. Mommilassa hän harjoitti pääsääntöisesti maanviljelyä. Kordelin myös rakennutti tasavallan presidentin kesäasuntona tunnetun Kultarannan itselleen. Alfred Kordelin kuoli 49-vuotiaana 7.11.1917 venäläisen matruusin ampumana. Hän jätti testamentissaan huomattavan osan omaisuudestaan Suomen kulttuurirahaston peruspääomaksi. Hänen nimissään oleva säätiö jakaa apurahoja kulttuurin eri aloille.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen liitto, Karisto Oy, Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

http://www.wakkanet.fi/~karij/nimet/rauma/kordelin.htm

http://www.kordelin.fi/

http://www.akiranta.com/60