Miina Sillanpää

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Miina Sillanpää 1866-1952. Kuvaaja tuntematon.

Elämänvaiheet

Nuoruusvuodet

Miina Sillanpää (ennen Riktig) syntyi 4.6.1866 Jokioisilla Ojaisten kylässä Sillanpään torpassa Juho Riktigin ja Leena Rothin perheen seitsemäntenä lapsena. Hänen alkuperäinen nimensä oli Vilhelmiina Riktig. 1860-luvun lopun suuret nälkä- ja tautivuodet osuivat Miinan varhaislapsuuden ajalle. Käytyään vain kaksi lukukautta kiertokoulua Miina lähti kaksitoistavuotiaana töihin Forssan puuvillatehtaaseen. Työvuorot olivat pitkiä ja niihin kuului myös yötyötä. Miinalla oli kuitenkin mahdollisuus käydä tehtaankoulua, mitä hän arvosti koko elämänsä ajan. 16-vuotiaana Sillanpää siirtyi työhön Jokioisten naulatehtaalle. Vuonna 1884 hän lähti piikomaan ensin Porvooseen, sitten Helsinkiin. Lähtiessään kotoa hän halusi papereihinsa nimen, jonka osaisi itsekin lausua. Niinpä entisestä Vilhelmiina Riktigistä tuli Miina Sillanpää isänsä torpan mukaan. Palvelijan työssä Sillanpää toimi seuraavat viisitoista vuotta.

Palvelijatarten edustaja

Vuonna 1899 Miina Sillanpäästä tuli edellisenä vuonna perustetun Palvelijataryhdistyksen paikanvälitystoimiston johtaja. Tuohon aikaan maalta tulvi Helsinkiin palvelijattariksi haluavia tyttöjä ilman tietoakaan asunnosta tai työpaikasta. Vaarana oli, että nämä tytöt ajautuisivat ilotytöiksi huonomaineisiin kaupunginosiin. Asuntojen tarvetta lievittämään Palvelijayhdistys avasi vuonna 1900 ensimmäisen Palvelijatarkodin, jossa voitiin tarjota väliaikainen asunto korkeintaan 17 kotiapulaiselle kerrallaan. Miina Sillanpäästä tehtiin palvelijatarkodin johtaja. Vähitellen 1900-luvun kuluessa Palvelijatarkodin asukasmäärä kasvoi noin viiteenkymmeneen. Vuonna 1901 Sillanpää valittiin Palvelijataryhdistyksen puheenjohtajaksi, ja tätä tehtävää hän hoiti koko loppuelämänsä. Myöhemmin Palvelijataryhdistys muutti nimensä Helsingin Taloustyöntekijäin Yhdistykseksi. Vuonna 1921 Taloustyöntekijäin Yhdistys hankki Siuntion Lepopirtin kotiapulaisten lepoa ja lomailua varten. Lepopirttiin mahtui lomailemaan 20 palvelijatarta kerrallaan. Siellä oli mahdollisuus liikkua luonnossa ja virkistyä raittiissa ilmassa muiden seurassa. Lepopirtti tarjosi myös luontaishoitoja sekä aurinko- ja ilmakylpyjä. Sillanpää toimi aktiivisesti palvelijattarien oikeuksien ja työolojen parantamiseksi.

”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen."

”Levon ja hyvinvoinnin ensimmäinen ehto on mielenrauha.”

Toimittaja

Sillanpää oli Palvelijatar-lehden vastaava toimittaja 1905-1906, Työläisnaisen vastaava toimittaja 1907-1916 ja Toverittaren vastaava toimittaja vuosina 1922-1943. Kaikkiaan Sillanpää toimi eri lehtien pää- ja vastaavana toimittajana noin 35 vuotta. Kirjoituksissaan hän otti kantaa mm. äänioikeuskysymykseen, koulutuksen puutteesta aiheutuvaan ammattitaidottomuuteen sekä aviottomien äitien asemaan. Tärkeimpiä ja pitkäaikaisempia Miinan kirjoitusten aiheita olivat palvelijattarien ja myöhemmin kotiapulaisten asema ja olosuhteet. Hyvin laajasti hän kirjoitti myös perheen sekä äitien ja lasten asemasta yhteiskunnassa.

Yhdistysaktiivi

Sillanpää oli Sosialidemokraattisen Naisliiton ja Sosalidemokraattisen työläisnaisliiton puheenjohtajana vuosina 1933-1940. Hän toimi Osuusliike Elannon hallintoneuvoston jäsenenä ja puheenjohtajana sekä vuosina 1916-1932 Elannon ruokalain ja kahvilain tarkastajana. Hän oli myös Kulutusosuuskuntien Keskusliiton johtokunnan jäsen. Sillanpää oli lastensuojelulautakunnan varapuheenjohtaja, Hyvösen lastenkodin johtokunnan puheenjohtaja sekä kotitalouslautakunnan jäsen. Presidentin valitsijamiehenä Sillanpää toimi vuosien 1925 ja 1931 vaaleissa. Hän oli Helsingin Ensi Kodin ja Ensikotien liiton puheenjohtaja, mutta kiinnitti huomiota myös vanhusten asemaan.

Poliitikko

Sillanpää toimi Helsingin kaupunginvaltuustossa seitsemän vuotta vuosien 1919 ja 1936 välillä. Hän oli mukana Sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä ensimmäisten vaalien jälkeen 22.05.1907 - 31.01.1911 sekä 1914 - 1917, 1919 - 1933 ja 1936 - 1948. Kaiken kaikkiaan Sillanpää oli kansanedustajana pienin keskeytyksin lähes 40 vuotta. Ensimmäisessä yksikamarisessa eduskunnassa hän oli yksi vain yhdeksästätoista naispuolisesta kansanedustajasta. Eduskunnassa Miina Sillanpää vaikutti erityisesti lastensuojelun ja äitiyshuollon kehittymiseen. Hän myös kiinnitti huomiota kotitalousalan ammattiopintojen tärkeyteen. Aiemminhan oli ajateltu, että naisen kuuluu osata kotitalouden hoito ilman muodollista koulutustakin. Miina Sillanpää valittiin Tannerin hallituksen apulaissosiaaliministeriksi ja maan ensimmäiseksi naisministeriksi vuosiksi 1926-1927. Apulaissosiaaliministeri käsitteli ministeriön köyhäinhoitotoimistolle, raittiusosastolle ja lastensuojelutoimistolle kuuluvat asiat. Ministeriaikanaan Sillanpää keskittyi erityisesti lastensuojelun kehittämiseen Suomessa.

Miina Sillanpään säätiö

Miina Sillanpäälle myönnettiin talousneuvoksen arvo vuonna 1939 ja Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinto vuonna 1951. Hän pysyi koko elämänsä naimattomana ja kuoli Helsingissä 3.4.1952 86 vuoden iässä. Helsingin Taloustyöntekijäin Yhdistys lakkautettiin vuonna 1965, jolloin kaikki yhdistyksen omaisuus sekä Helsingissä että Siuntiossa luovutettiin korvauksetta samanaikaisesti perustetulle Miina Sillanpään Säätiölle. Säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, jonka toiminnan painopistealueet ovat:

  • vanhustyö
  • lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus
  • kansanterveyttä edistävä tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä niihin liittyvä julkaisutoiminta
  • yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Lähteet