Mierola

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Kapea Mierolanvirta jakaa Hattulassa sijaitsevan Mierolan kylän. Mierolanvirran eteläpuolella sijaitseva kylätontti sekä Mierolan silta ja kylätie ovat säilyttäneet keskiaikaisen sijaintinsa. Rannassa toimii nykyään kahvila pysäköintipaikkoineen ja sen
takana oleva venesatama. Kahvilan lähellä sillan kupeessa on rannassa kyltillä varustettu kuppikivi. Mierolan betonisillan pohjoispuolinen alue oli 1700-luvulla peltoa, mutta nykyään se on tiiviisti rakennettu. Mierolan kylän eteläpuoliset pellot sekä myös itäosan Majaniemi ovat säilyneet peltoina nykyaikaan saakka. Sen sijaan Mierolan länsiosan pellot ovat nykyisin Hattulan keskustaajaman rakennusten peitossa. Vanhasta kyläasutuksesta kertoo vanhan sillan eteläpuolelle, muinaisen kylätontin paikalle rakennettu kylä puutaloineen. Mierolan kylä on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö.


Mierolan rakennuksia

Varhaisin historiallinen tieto kylästä on 1300-luvun alkupuolelta. Tavast-suku omisti silloin kylän, ja todennäköisesti Hattulan vanhin, Jussi Tavastin omistama ja asuttama rälssitalo oli Mierolassa eli silloisessa Mellolassa. Jussi Tavastin jälkeläiset vaihtoivat Mierolan rälssitilan Lammin Porkkala. Kylän vanha tonttimaa sijaitsee virran etelärannalla. Mierolan kantakylästä erotettiin vuosien 1370 - 1384 välillä Pappila. Vanhoilla tonteillaan sijaitsevat Uotilan, Rantalan, Tommenin ja Pihamaan talot. Ventolaan johtavan tien varrella on vanha 1800-luvun tuparakennus paikalla, jossa on aikoinaan ollut rakuunantorppa. Mierolan sillan pohjoispuolella on joukko pienempiä mökkejä sekä vanhaa huvila-asutusta. Pälkäneentien tuntumassa on Hämeen Sähkön muuntamolaitos vuodelta 1918. Sen suunnittelijat olivat Sampo Kyander ja Lauri Päivärinne. Rakennus on muutettu asuinkäyttöön.

Lotti on toiminut kestikievarina 1920-luvulle saakka. Vanhempi asuinrakennus on 1800-luvun alkupuolelta ja toinen 1800-luvun keskivaiheilta. Lotin pihassa on kaksi vanhaa aittaa. Pihan pohjoispuolella on hirsinavetta. Tommenin (ent. Kirrilä) useassa eri vaiheessa rakennettu päärakennus on ulkoasultaan jugendvaikutteinen. Mierolan sillan itäpuolella on Alhaisten kartano, jonka uusrenessanssityylinen päärakennus on 1870-luvulta. Rantalan (ent. Sorkkala) päärakennus on vanhimmilta osin 1800-luvun alkupuolelta. Entinen Sorkkala on ehkä ollut juuri Tavastien omistamaa Mierolan vanhaa rälssiä. Pihamaan (ent. Jussila) päärakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella, sen nykyinen uusrenessanssityylinen ulkovuoraus on vuosisadan vaihteen tienoilta. Pihamaan talo on entinen kaupparakennus. Mäkirinne, Lehtomäki ja Kivimäki ovat virran pohjoisrannan vanhaa mökkiläisasutusta. Rakennukset ovat 1800-luvun jälkipuolelta. Tyynelän jugendtyylinen asuinrakennus on vuosisadan alkupuolelta. Rannassa on kauniita koivuistutuksia. Mäen rinteessä sijaitseva Hiidenlinna on hieno esimerkki viime vuosisadan lopun huvila-arkkitehtuurista. Rakennusta koristavat torni ja suuret kuistirakennelmat. Paikan nimi esiintyy myös muodossa Hittolinna. Hiidenlinnan mäellä on ollut suuri, ilmeisesti luonnon muovaama kiviröykkiö, johon nimi liittyy.

Ventolan kylä

Ventolan kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran 1448. Kolmitaloisen kylän suurimmasta tilasta muodostettiin 1600-luvun alussa rustholli. Ventolan päärakennuksella on tärkeä merkitys Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisemassa. Se on rakennettu 1911, jolloin se siirrettiin nykyiselle paikalle ja laajennettiin. Ventolan rustholli näkyy hyvin Mierolan sillalta ja sillankorvan kahvion pihalta. Ventolan pihapiiriä rajaavat kivinen vuonna 1905 rakennettu karjasuoja, jota on laajennettu vuonna 1926 sekä tiilinen makasiini vuodelta 1923. Kylätietä reunustavat vanhat koivut ja talon kohdalla tiheä kuusiaita. Ventolan tila ja sitä ympäröivä, vähintään 230 vuotta samanlaisena säilynyt maatalousmaisema on arvokas kokonaisuus.
Ventolan pohjoispuolella on maanmittausinsinööri H.P. Kulhian rakennuttama jugendtyylinen rantahuvila Suvanto 1900-luvun alkupuolelta. Vanhaa huvilamiljöötä täydentää laituri uimahuoneineen. Huvila liittyy maisemallisesti Ventolan tilan rakennusryhmään.

Mierolan silta

Mierolan kauniskaarinen teräsbetonisilta on rakennettu vuosina 1918–1919 Oy Constructor Ab:n laatiman suunnitelman mukaan. Arkkitehtonisesta suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenberg. Silta on rakenteeltaan kolmijänteinen holvislta, jonka keskijänne on 30-metrinen. Kiviset maatuet ovat perua paikalla aiemmin sijainneesta puusillasta, joka tuhoutui kansalaissodassa. Sillan kaiteet ovat samaa betonirakennetta sillan holvien kanssa. Aikoinaan sillan yli kulki valtatie 3 Helsingistä Tampereen kautta Vaasaan, mutta nykyisin se on jäänyt taajaman sisäisen liikenteen käyttöön. Tiehallinto on liittänyt sen osaksi museosiltaverkkoa.

Jykevänkaunis betonisilta on innoittanut useita taiteilijoita, erityisesti Väinö Kamppuria, jonka entinen ateljee sijaitsee Mierolan virran rannalla. Silta on Tiehallinnon museosilta. Sillä on myös huomattava merkitys Hattulan vaakunasymbolina. Mierolan uusi betonisilta rakennettiin vanhan sillan itäpuolelle vuosina 1968–1969. Sen alta purettiin pois mm. vanha huvilarakennus, jossa oli kaunis puisto laivarantoineen.

Sillan kyljessä Mierolanvirran eteläpuolella on laituri ja kahvila Mierolan Silta Café.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hämeenlinna 2003. ISBN 952-9509-09-X

Mäntylä, Eero: Hattulan historia. Hämeenlinna 1976. ISBN 951-99074-7-5

http://goo.gl/5OfnE