Mauri Sariola

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Mauri Sariola syntyi Helsingissä 25.11.1924 hattulalaiseen opettajaperheeseen. Sariolan vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Armas
Mauri Sariola
Elis (Eelis) Sariola ja Anna Lyydia os. Kylänpää. Perheessä oli Maurin lisäksi kaksi vanhempaa lasta Lauri ja Kyllikki (myöh. Koskinen). Hänen lapsuudenkotinsa oli Kosken koulu, jossa hänen isänsä toimi johtajaopettajana. Syksystä 2008 lähtien koulun nimi on ollut Mauri Sariolan koulu.

Koulussa ja elämänkoulussa

Kansakoulunsa Mauri Sariola kävi Hattulassa. Oppikoulunsa hän aloitti Hämeenlinnan lyseossa, mutta erosi ensimmäiseltä luokalta ja siirtyi Toijalan yhteiskouluun perheen muutettua Sääksmäen Tarttilaan. Ylioppilaaksi Sariola julistettiin jatkosodan aikana vuonna 1943 ilman varsinaisia ylioppilaskirjoituksia. Sodan jälkeen Sariola aloitti opinnot Helsingin yliopiston lakitieteellisessä tiedekunnassa, mutta ei saanut opintojaan koskaan päätökseen.

Mauri Sariola kutsuttiin asepalvelukseen keväällä 1943 kesken lukion. Aluksi Sariola palveli Santahaminaan sijoitetussa Radiopataljoonassa suorittaen siellä aliupseerikoulun. Sen jälkeen hän palveli muutamissa erämaatukikohdissa radistina Itä-Karjalassa, kunnes sai siirron Äänislinnaan. Upseerikoulun (nyk. RUK) Sariola suoritti kurssilla 59 heinä-marraskuussa 1944 keskeytettyään ensin kurssin 58 sairastumisen takia. Upseerikoulun jälkeen Sariola lähetettiin vielä Lapin sotaan, jossa hän palveli edelleen viestitystehtävissä, lyhyen aikaa mm. kenraali Laguksen joukoissa. Sariola kotiutui upseerikokelaana keväällä 1945. Hän sai ylennyksen vänrikiksi 1948 ja luutnantiksi 1983.

Tuleva kirjailija sai työpaikan Helsingin Sanomien oikeussalitoimittajana alkuvuodesta 1956. Sitä ennen Sariola oli tehnyt sekalaisia töitä opintojensa keskeytymisen jälkeen mm. tietyömaalla, tukkimetsässä, epäpätevänä kansakoulunopettajana Lapissa sekä pankissa ja vakuutusyhtiössä Helsingissä. Esikoisromaaninsa Laukausten hinta Sariola julkaisi keväällä 1956, ja siitä alkoi hänen kirjailijan uransa, joka kesti lähes 30 vuotta. Vuodesta 1965 alkaen Sariola oli vapaa kirjailija. Hänen pääasiallinen kustantajansa oli koko uran ajan Gummerus.

Kirjallinen tuotanto

Sariola julkaisi yli 80 romaania omalla nimellään sekä nimimerkillä Esko Laukko vuosien 1956 ja 1985 välillä. Sen lisäksi hän käänsi kymmenkunta englanninkielistä jännitysromaania suomen kielelle. Sariolan kirjoittamia romaaneja julkaistiin yli kymmenellä kielellä lähes kahdessakymmenessä maassa. Romaanien lisäksi Sariola kirjoitti toistaiseksi tuntemattoman määrän jatkokertomuksia, novelleja, matkakertomuksia ja muita lehtijuttuja useisiin kymmeniin eri lehtiin. Kirjoitusten julkaisemisen hän aloitti jo sota-aikana, todennäköisesti vuonna 1944. Kirjallisessa muodossa julkaistujen tekstien lisäksi Sariola kirjoitti lukuisia radiokuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia sekä pari elokuvakäsikirjoitusta. Kuuluisin hänen luomistaan henkilöhahmoista on komisario (myöh. rikostarkastaja) Leo Olavi Susikoski.

Mauri Sariola solmi ensimmäisen avioliittonsa opettaja Anja Helkky Karjalaisen (1932 – 1996) kanssa vuonna 1956. Avioliitto päättyi eroon alkuvuodesta 1970. Mauri Sariola solmi uuden avioliiton tullivirkailija Tuula Korpelan (s.1941) kanssa keväällä 1970. Ensimmäisestä avioliitosta kirjailijalla oli kolme lasta: Jukka (s.1956), Merja (s.1959) ja Kaisa (s.1964). Toinen avioliitto oli lapseton. Eniten arvostamansa tunnustuksen kirjailijanuralleen Sariola sai Ranskassa 1969, kun hänelle luovutettiin Prix du Roman d’Adventure. Kotimaassa Sariola sai tunnustusta mm. Rikospoliisien liitolta. Valtion yksivuotinen taiteilija-apuraha hänelle myönnettiin 1979 ja taiteilijaeläke vain hieman ennen kuolemaa vuonna 1985. Sariolan romaanit saivat tuotteliaan uran kestäessä paljon väheksyvää palautetta ammattikriitikoilta, mutta siitä huolimatta hänen kirjansa kävivät hyvin kaupaksi. Suomessa Sariolan kirjoja on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta, ja suosituinta romaania Lavean tien laki on myyty noin 100 000 kpl.

Lopuksi

Mauri Sariola oli sisimmässään herkkä ihminen, joka antoi itsestään julkisuudessa rempseän kuvan. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat mm. shakki, historia ja matkailu sekä intohimoihinsa uhkapelit, lotto, viski ja sähkeiden lähettäminen. Suurista tuloista huolimatta värikästä elämää viettäneellä kirjailijalla oli vaikeuksia pitää taloutensa tasapainossa. Sariola vietti mielellään aikaansa huvilallaan Sammatissa, missä hän kirjoitti monet kirjoistaankin. Hänen varsinainen työhuoneensa sijaitsi Helsingin Ullanlinnassa Laivurinkadun ja Vuorimiehenkadun kulmassa, samassa talossa, jossa hän asui toisen vaimonsa Tuulan kanssa elämänsä loppuun asti. Kirjailija Mauri Sariola kuoli sappileikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin 9.8.1985 Helsingissä. Hänet on haudattu sukuhautaan Hattulan uuden kirkon hautausmaalle.

Lisätietoja

Mauri Sariola -seuran kotisivut