Matkantaka

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Matkantaan kylä on Hauholla Hämeenlinnassa. Kylä on Ilmoilan ja  Alvettulan välissä. Matkantaan nimen arvellaan tulleen siitä, että se on ollut Alvettulasta "matkan takana". Kylässä on löydöistä päätellen asuttu jo rautakaudella, mutta asiakirjoissa Matkantaan kylä esiintyy vasta vuonna 1412. 1400-luvun lopulla siellä pidettiin Hauhon käräjiä.

Lahjoitusmaat kylän muodostajana 

Matkantakaa sai 1600-luvulla lahjoitusmaita ratsumestari Anders (Antti) Laurinpoika, joka oli Sääksmäen suomalaista Voipaalan sukua. Hänen vaimonsa Sofia Bock oli baltianaatelista sukua. Vaikka säterikartano oli läänitetty ratsumestarille tämän eliniäksi, se hajosi vuonna 1668 pojan Johan Andersinpojan velkojen takia. Vuonna 1673 kartano joutui kruunulle ja siitä tehtiin ratsumestarin palkkatila, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Kompeli.

Vuoden 1683 reduktion jälkeen osa suurtilasta säilyi kahtena säteritilana, jotka saivat nimekseen Kartano ja Äyrikkälä. Niiden omistaja oli 1600-luvun lopulla aatelisrouva Barbro Fleming, joka ollut kuningatar Kristiinan kamarineito ja avioitunut vapaaherra Erik Sparren kanssa. Lampuodit viljelivät tiloja; Äyrikkälää tilaa hoiti hauholainen Matti Eskonpoika. Sparren ja Flemingin poika Carl Sparre myi Kartanon ratsutilan Mäskälän hallintopitäjästä kotoisin olleelle Kalle Yrjönpojalle, jonka suvussa se säilyi 1700-luvulle asti.

Kartano ja Äyrikkälä nielaisi alkuperäisiä Matkaantaan tiloja; vuonna 1539 kylässä oli ollut kaikkiaan kahdeksan taloa, mutta 1700-luvulla tiloja oli enää neljä. Talot olivat autioituneet ja ne joutuivat lahjoitusmaaksi. Vain Äijälä säilyi itsenäisenä tilana.

Kylä nyt

Kylän kolmen tilan rakennukset sijaitsevat tiiviinä rykelmänä viljelysten ja järven välissä kylän vanhalla tonttimaalla. Kartanon vanhempi, pitkä päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta ja ulkovuoraus vuosisadan lopulta. Ali-Äijälän vinkkeli päärakennus on 1800-luvulta. Uusi-Äyrikkälän kookas päärakennus on 1900-luvun alusta. Matkantaan Ilmoilanselän rantamaisemissa sijaitsevaan kulttuurimaisemaan liittyvät myös Niemikylien ja Aikkolan maisemat.

Lähteet

Hauhon historia II. Toim. Mäkelä-Alitalo, Anneli. Porvoo 2009. ISBN 978-952-92-5778-2

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9