Magnus Gadd

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Lehtori Johan Magnus Gadd (1834–1891) vaikutti Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa ja ajoi erityisesti maattomien asiaa. Sosiaalisen mielenlaatunsa Gadd oli saanut äidiltään Sofialta, joka harjoitti hyväntekeväisyyttä. Liikemieskykynsä hän lienee perinyt isältään, kauppaneuvos Fredrik Adrianilta.

Gadd muiden muassa ehdotti, että kaupunki jakaisi Sairiosta ilmaisia tontteja työväestölle. Suunnitelma ei toteutunut, joten Gadd vuokrasi kaupungilta maata ja rakennutti sille vuokratalon. Toiminta evättiin pian viereisen ruutikellarin tulipalon pelossa.

Mies ei kuitenkaan lankaantunut vaan hän osti kaupungin suurimman vapaan tontin Linnankadun ja Lukiokadun risteyksestä. Tilaa oli kokonaisen korttelin verran. Tälle paikalle rakennettiin väliaikaiset tilat Suomalaiselle normaalilyseolle sekä lehtori Gaddin asuintalo, jossa hän asui puolisonsa Rosa Elisabeth Sirénin kanssa. Rosan kuoltua Gadd avioitui tämän siskon Linda Mathilda Sirénin kanssa.

Katintaloksi kutsutussa rakennuksessa toimi aikoinaan kauppa-apulaiskoulu, kaupungin kansakoulu ja alakouluseminaari, kunnes vuonna 1905 kaupunki osti kiinteistön itselleen. Osa rakennuksista piti purkaa Keskuskansakoulun tieltä. Katintalon tontilla on tätä nykyä muiden muassa Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo samoin kuin Katinpuisto herra Gaddin mukaan. Nykyään puistoa kutsutaan Itsenäisyydenpuistoksi.

Magnus Gadd oli myös kielimies. Valtuuston kokouksissa hän käytti oman käden, tai pikemminkin, kielen oikeuttaan, vaikka valtuusto oli tehnyt päätöksen suomesta ainoana virkakielenään. Gadd piti itsepintaisesti periaatteestaan. Vuonna 1883 Suomen suuriruhtinaskunnassa sekä suomi että ruotsi tulivat vihdoin molemmat virallisiksi kieliksi.

Teoksia

  • Bränvins-kontrollören: Föreläsningar. J. simelii arfvingars boktryckeri, Helsinki.

Lisätietoja

www.kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/79_hmln_normaalilyseon_synty.pdf

www.uta.fi/hnk/www/

www.hameenlinna.fi/Kulttuuri/Museot/Historiallinen-museo/Museot/Historiallinen-museo/

www.fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinnan_kaupunginvaltuusto

www.//fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta

Lähteet

  • Hämeenlinnalaisia 1639–1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki. 1989. ISBN 952-90045-2-4
  • Hämeenlinna–Wanaja. Hämeenlinna–Wanaja-seuran 50-vuotisjulkaisu, XLV 1995.