Lukuvuosi 1914-1915 Porkkalan kansakoulussa

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Johdanto

Lammin Porkkalan kansakoulu on perustettu vuonna 1904. Koulu ehti olla toiminnassa yli 100 vuotta, kunnes se lakkautettiin syksyllä 2007 ja entiset Porkkalan koulun oppilaat siirtyivät opiskelemaan Konnarin kouluun. Tutkielmassani perehdyn entisen kansakoulun toimintaan syksystä 1914 kevääseen 1915 saakka.

Tutkielmaa aloittaessani halusin saada tietää koulun opetussuunnitelman eroamista nykyhetken ala-asteen opetussuunnitelmasta. Esimerkiksi koulun nuorella iällä ja Suomen autonomialla arvelin etukäteen olevan jotain vaikutusta koulun toimintaan. Lisäksi olisin halunnut saada tietää, millaista oli todella käydä koulua kyseisenä ajanjaksona, mutta nämä saamani tiedot eivät riittäneet siihen. Tähän aiheeseen palaan syvemmin luvussa 4.

Yleistä lukuvuodesta 1914-1915

Lukuajan pituus ja oppilasmäärä

Syyslukukausi kesti 29.9.-21.12.1914 ja kevätlukukausi 12.1.-19.5.1915. Opetus kesti kokonaisuudessaan 168 päivää 31 viikon aikana 30 tuntia viikossa (1,3)

Oppilaita oli syyslukukauden alussa 62, mutta 1.2. oppilaita oli vain 56. Koulun lukuvuoden aikana jättäneistä oppilaista 2 olivat lopettaneet koulun sanomatta mitään, 3 olivat eronneet huoltajan toimesta ja neljännen vuosiosaston oppilas Anna Haarala kuoli heti syyslukukauden alussa. (1,2)

Suurin osa Porkkalan kansakoulun oppilaista asui 3-5 kilometrin päässä koulurakennuksesta ja neljännen vuosiosaston 10 oppilasta lukuun ottamatta kaikki oppilaat olivat 9-13-vuotiaita. Oppilaista jopa 49 oli tavallisen työväen lapsia, ja muut kuusi pikkutilallisten tai pikkuliikkeen harjoittajien lapsia. Eniten oppilaita oli toisella vuosiosastolla, johon kuului 17 lasta, ja vähiten neljännellä vuosiosastolla, johon kuului 10 oppilasta. Ja mikä yllätyksellisintä, tasan puolet oppilaista oli tyttöjä ja puolet poikia helmikuun alussa. (1)

Opettajat

Porkkalan kansakoulun johtaja oli Ferdinand Salovaara. Hänen lisäksi Porkkalan koulussa toimi apuopettajana Ellen Salovaara. He jakoivat opettamisen aineiden mukaan; Ellen Salovaara huolehti 1. ja 2. vuosiasteen opetuksesta suomenkielen, uskonnon, maantieteen, tyttöjen käsityöt sekä voimistelun, ja 3. ja 4. vuosiasteen opetuksesta luonnontieteen, maantieteen ja historian opettamisesta. Ferdinand huolehti muiden aineiden opettamisesta. (1)

Opetusaineet

Koulun opetussuunnitelma poikkeaa nykypäivän peruskoulun opetussuunnitelmasta varsinkin uskonnon, maantiedon ja historian kohdalla. Uskonnon opetuksesta opetusmateriaalina on ollut oppikirjan lisäksi katekismus, Raamattu ja virsikirja. Toisin kuin nykyään, tuolloin ei opetettu muista uskonnoista, vaan uskonnollinen kasvatus vaikuttaa luokkapäiväkirjan perusteella olevan yksi koulun tehtävistä. (1,4)

Maantiedossa on opiskeltu pienemmillä luokilla Suomen maantiedon lisäksi myös yleisesti Venäjän maantietoa, koska Suomi oli osa Venäjää tuolloin. Vanhemmille oppilaille on opetettu Suomea laajemmin ja lisäksi Eurooppaa, joten heidän opetuksessa Venäjän vaikutusvalta ei näy yhtä voimakkaasti kuin alempien vuosiosastojen opetuksessa. Myös historian opetuksessa näkyy Suomen autonomisuus osana Venäjää. (1,5)

Äidinkielen arvostelu on kirjallisiin harjoituksiin ja lukemiseen, ja niistä on myös annettu erikseen arvosanat koulusta päästyä. Kuten nykyään, äidinkieleen on kuulunut muun muassa kaunokirjoituksen opetus, lukeminen ja kielioppi. Lisäksi laskento eli nykyinen matematiikka on hyvin samanlaista kuin nykyään, sillä on harjoiteltu aivan peruslaskutoimenpiteitä sekä murtoluvuilla laskemista ja prosenttilaskuja. Musiikissa senaikainen kulttuuri ilmenee virsien kuulumisella nykyistä useammin opetukseen. (1,4)

Pientenlastenkoulu

Porkkalan kansakoulussa oli ennen varsinaista kansakoulun alkamista pientenlastenkoulu 17.8-24.9.1914 33 päivän ajan 24 tuntia viikossa. Koulu on suunnattu kansakoulun kyseisenä lukuvuotena aloittaville lapsille, mutta kouluun osallistui lisäksi nuorempia lapsia. Pientenlastenkoulussa oli kyseisenä syksynä 18 lasta, joista 15 aloitti kansakoulun samana syksynä. Oppilaat jaettiin opetuksen perusteella kahteen osastoon; alemmalla osastolla panostettiin tuntien perusteella erityisesti lukemiseen ja leikkiin, kun taas ylemmällä osastolla oli enemmän uskontoa, kotiseutuoppia ja laskentoa. (1,2)

Pientenlastenkoulua voi verrata tämänhetkiseen ensimmäiseen luokkaan tai esikouluun, sillä pientenlastenkoulun päätarkoitus oli opettaa laskemisen ja lukemisen alkeita. (1,2)

Lukuvuoden asioita syvemmin tarkasteltuna

Tavallinen koulupäivä

Porkkalan kansakoulussa, kuten muissakin tuonaikaisissa kansakouluissa, opiskeltiin kuutena päivänä viikossa. Syksyn aluksi koululla pidetyllä pientenlastenkoululla koulupäivät kestivät keskimäärin neljä tuntia. Koulupäivän aikana oli lukemista, laskemisen perusteita sekä eri oppiaineita kevyesti. Esimerkiksi ensimmäisellä kouluviikolla keskusteltiin kirkosta ja kelloista sekä Vanhan Testamentin ensimmäisestä kertomuksesta. Lisäksi koulupäivään kuului leikkiä, ja lapsia opetettiin hieman eri tavalla sen mukaan, kuinka hyvin heillä sujui lukeminen ja laskeminen entuudestaan ja kuinka nopeasti he kehittyivät. Pientenlastenkoulussa oli vain 18 oppilasta, joten yksittäisen oppilaan opettamiseen on voitu panostaa paremmin kuin tavallisessa kansakoulussa, jossa oli yli 60 oppilasta. (1, 5)

Tiistaina 29.9.1914 aloitettiin varsinainen kansakoulu sisäänkirjoituksella. Koulupäivä kesti tällöin vain kello 10-13. Muuten kouluun useimmiten tultiin kello 9 ja koulusta lähdettiin kello 14. Oppilaat jaettiin vuosiosastojen perusteella kahteen ryhmään, joita opettajat Ferdinand ja Ellen Salovaara opettivat ainejaon perusteella. Alempaan vuosiosastoon kuului 32 oppilasta ja ylempään vuosiosastoon 24 oppilasta. Liikunnassa oppilaat jaettiin kahteen ryhmään sukupuolen mukaan. (1,5)

Poissaolot ja vapaapäivät

Vaikka pientenlastenkoulussa oli vuosikertomuksen mukaan jopa 18 oppilasta, luokkapäiväkirjoista pääteltynä vain 16 oppilasta kävi koulua, sillä kaikki oppilaat eivät olleet yhtenäkään päivänä paikalla. Myös kansakoulussa poissaolomäärät tuntuivat paljon suuremmilta kuin vuosikertomus antoi ymmärtää, sillä seitsemäs kouluviikko oli yksi niistä harvoista kouluviikoista, joiden aikana vain kaksi oppilasta oli poissa viikon aikana. Vuosikertomuksen mukaan poissaoloja oli yhtä oppilasta kohden korkeintaan 10 päivää, mutta tilastotiedoista löytyy yhdeltä oppilaalta jopa 28 poissaoloa, mikä vastaa enemmän todellisuutta lukupäiväkirjan merkintöjen pohjalta. Hauskin merkitty selitys oppilaiden poissaololle oli 4.9.1914 pientenlastenkoulussa, kun neljä oppilasta eivät kovan vesisateen takia päässeet kouluun. (1,2,5)

Koulussa oli kuten nykyäänkin vapaata pääsiäisen ja joulun pyhinä. Tämän lisäksi koulussa oli muutamia luvallisia vapaapäiviä, joita Suomessa ei ole vietetty enää todella pitkään aikaan. Esimerkiksi H.M. keisarin valtaistuimelle nousun päivän kunniaksi oli Venäjän valtakunnassa 2.11.1914 yleinen vapaapäivä ja muutama viikko myöhemmin H.M. leski keisarinnan syntymäpäivän kunniaksi vapaapäivä. (5)

Tapahtumia syksystä kevääseen

19.10.1914 pidettiin Porkkalan kansakoulun johtokunnankokous, jossa päätettiin vapauttaa lukukausimaksuista 37 oppilasta, mikä kertoo hieman oppilaiden perheiden varallisuudesta. Lisäksi kokouksen yllättävä päätös oli koulun saunan uuden puulattian hankkiminen, sillä en aiemmin tiennyt Porkkalan kansakoulun omistavan tuona aikana saunaa. Johtokunnan puheenjohtajana toimi tutkimani ajanjakson aikana August Laurell, ja johtokuntaan kuului esimerkiksi koulun opettaja Ferdinand Salovaara. (3)

Joulun lähestyminen näkyi syyslukukauden lopussa hyvin selvästi. Jo marraskuun viimeisenä päivänä oli alettu laulaa joululauluja koulussa ja seuraavalla viikolla perjantaita lukuun ottamatta laulettiin joka päivä joululauluja. Vuoden kahtena viimeisenä koulupäivänä opiskelu sai siirtyä leikkien, laulujen ja tarinoiden tieltä. Syyslukukausi päättyi 19.12.1914, jolloin oli tiedossa muun muassa kuusen poltto. (3,5)

21. kouluviikolta lähtien oppilaat saivat ruokaa koulussanoin 50 päivää eli lähes koko kevätlukukauden ajan. Lisäksi itseäni ihmetytti suuresti käsityöopetuksen laatu, sillä tekstiilikäsitöissä oli tehty lapaset, housut, nuket, koruompelua, leninkejä sekä paljon muuta, kun nykypäivänä yläasteen lopulla vasta oppilaat osaavat tehdä näin suuria töitä nopeasti. Nämäkin tiedot osaltaan kuvastavat 1910-luvun elämää, sillä vaatteet tehtiin nykyistä useammin itse eikä kouluilla ollut vielä tuossa vaiheessa varaa tarjota oppilaille lämmintä ruokaa. (1,5)

Pääsiäisen lähestymistä ei huomioitu koulussa oppitunneilla ainakaan yhtä merkittävästi kuin joulua. Koulussa ei esimerkiksi tehty pääsiäiskoristeita tai puhuttu pääsiäisajan tapahtumista kuten joulun lähestyttäessä leikittiin ja laulettiin joululauluja. Sen sijaan pääsiäisloma oli nykyistä pitempi: pääsiäisloma alkoi jo kiirastorstaina ja päättyi seuraavana tiistaina, kun nykyään torstaita eikä seuraavaa tiistaita lasketa juhlapyhiksi. (5)

Koulusta päässeiden oppilaiden arvosanoja

Kevätlukukauden lopuksi Porkkalan kansakoulusta pääsi 10 oppilaista, joista 3 oli tyttöjä ja 7 poikia. Vanhin koulusta päässyt oli vuonna 1900 syntynyt Aleksanteri Salminen ja nuorin vuonna 1903 syntynyt Kaini Armas Nuuttila. Oppilaista Lauri Armas Kilpinen oli ollut pisimpään Porkkalan kansakoulussa; hän opiskeli siellä 10 lukuvuotta. Lyhyimpään koulussa olivat olleet Kustaa Salonen ja Aleksanteri Salminen, jotka olivat vain kaksi viimeistä lukuvuotta eli tutkimani ajanjakson 1914-1915 Porkkalan kansakoulun oppilaina. Muut koulun päättäneet olivat opiskelleet Porkkalan kansakoulussa 8 lukuvuotta. (4)

Kaikilla oppilailla käytös ja huolellisuus oli 10. Tuolloin arvosanakriteerit varsinkin näiden kohdalla ovat ilmeisesti olleet paljon löysemmät kuin nykyään, sillä tällä hetkellä 10 saa käytöksestä ja huolellisuudesta vain, jos käyttäytyy erityisen kiltisti. Suurimmat erot arvosanoissa oli piirustuksessa, josta Paavo Ilmari Juurinen oli saanut arvosanan 5 ja kaksi oppilasta olivat saaneet arvosanaksi 9. Käytöksen ja huolellisuuden lisäksi opettajat olivat antaneet yksittäisille oppilaille 10 arvosanaksi lukemisesta, historiasta, kaunokirjoituksesta ja käsitöistä. Oppilaiden todistusten keskiarvoista heikoin oli 7,5 ja paras 9,1. (4)

Tietojen pohdintaa

Tietoja tutkiessani en saanut tietää, kuinka pitkiä itse oppitunnit ovat olleet ja millaista opettaminen on ollut. Pelkillä dokumenteilla on hyvin vaikea asettua oppilaan asemaan ja tietää arviointikriteerejä. Lisäksi ruoan saaminen kevätlukukaudelle herätti itselleni kysymyksiä. Olisin halunnut tietää, miten syöminen toteutettiin syyslukukaudella; oliko oppilailla omat eväät mukana, vai menivätkö he kotiin syömään lounaan ajaksi. Lisäksi mielenkiintoista oli ollut saada lisätietoa oppilaiden kotioloista, sillä alle puolet oppilaista pystyivät maksamaan omat lukukausimaksunsa.

Vaikka oppilaiden poissaolot on hyvin merkitty ylös luokkapäiväkirjaan, itseäni jäi harmittamaan syiden puuttuminen. Tämän takia en voinut pohtia esimerkiksi oppilaiden innokkuutta lähteä kouluun.

Koulunkäynnin kuvailu jää siis hyvin pintapuoliseksi tutkielmassani, sillä lähteiden pohjalta ei voi saada selville esimerkiksi oppilaan ja opettajan suhdetta, oppilaiden suhtautumista kouluun sekä oppilaiden välisiä suhteita.

Tutkimuksen tekijä

Heidi Pantsar, Lammin lukio

Historian tutkimuskurssi

Kurssia tuki taloudellisesti Hämeen Heimoliitto r.y.

Lähteet

1. Lammi, Porkkalan kansakoulu(arkistonmuodostaja/viranomainen) III/3 (sarjamerkki ja kansion no), Vuosikertomusten toisteet, tilastotietojen toisteet 1904-1975 1931-1976 (aika)

2. Lammi, Porkkalan kansakoulu, arkisto nro III/3 sarjamerkki ja kansion no BC: 1Nimi- ja arvostelukirja aika: 1904-1926

3. Kunta/kuntainliitto: Lammi, Arkistonmuodostaja/viranomainen: porkkalan kansakoulu, sarjan tunnus ja arkistoyksikön juokseva numero: Ca;1 johtokunnan pöytäkirja, aika: 1903-1921

4. Lammi, Porkkalan kansakoulu, III/3, De:1, päästökirjojen kaksoiskappaleet, 1905-1926

5. Lammi, Porkkalan kansakoulu III/3, Ad:2, Luokkapäiväkirja 1912.-1915
: porkkala :kansakoulut