Linnankasarmi

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
kuva Ilmakuvallas
Linnankasarmi sijaitsee nykyisen Hämeenlinnan keskustassa Vanajaveden rannalla. Sillä on suuri kulttuuri- ja rakennushistoriallinen arvo sekä merkittävä ympäristöarvo.


Alue

Alueella sijaitsee Hämeen keskiaikainen linna, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Vankilamuseo sekä Suomen Tykistömuseo. Rakennuksia ympäröi laaja puistoalue, joka rajoittuu toiselta puolelta Vanajaveteen ja toiselta puolelta Tampereen tiehen. Varsinainen kasarmialue jakautuu kahteen osaan: pohjoiseen, lähinnä puurakennuksista koostuvaan 1800-luvulla rakennettuun osaan sekä eteläiseen, 1850-1910 rakennettuun punatiiliseen kasarmialueeseen. Linnankasarmi rajoittuu eteläiseltä osaltaan Hämeen linnaan.


Alueen historia

Hämeenlinna, joka oli pieni 300 asukkaan kylä, sai kaupunkioikeudet vuonna 1639. Kaupunki sijaitsi tuolloin nykyisen kasarmin paikalla eli linnan pohjoispuolella Linnankasarmin pihapiirissä. Myöhemmin venäläiset rakensivat paikalle maneesin, joka purettiin 1910-luvulla. Pienen kaupungin tori sijaitsi silloisen kirkon ja linnan väliin jäävällä alueella. Vanhassa kaupungissa oli yksi pääkatu ja ainakin yksi poikkikatu, jonka päälle nyt on sijoitettu Tykistömuseon tykkejä. Talot olivat hirsistä rakennettuja, todennäköisesti savupirttejä.

Nykyiselle paikalleen kaupunki siirrettiin kuningas Kustaa III:n aikana 1770-luvulla, koska hallitsija halusi saada kaupungin tykin kantomatkan ulkopuolelle linnasta. Suomen sodan 1808-1809 jälkeen Suomi siirtyi Venäjän valtaan. Sen seurauksena 1400 asukkaan kaupunkiin oli majoitettava 300-400 venäläistä sotilasta. Tämä koettiin lähes kestämättömänä rasitteena, erityisesti Hämeenlinnan vuoden 1831 tulipalon jälkeen. Kaupunkilaiset vaativat kasarmien rakentamista. Lupa saatiin vuonna 1843. Intendentinkonttori sai vuonna 1845 valmiiksi suunnitelman, johon kuului seitsemän rakennusta. Suunnitelmaa jouduttiin kuitenkin supistamaan. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1848.

Kasarmirakennukset

Linnankasarmin vanhin rakennushistoriallisesti huomattava rakennus on Kenraalintalo puinen kruunun apteekin virkamiehille 1820-luvulla rakennettu puutalo, jonka oli suunnitellut venäläinen arkkitehti Staubert. Talo valmistui vuonna 1837. Se on myös vanhin asuttu puutalo, joka on toiminut komentajan virka-asuntona 1850-luvulta lähtien. Talossa oli yhteensä neljä asuntoa, nykyisin niitä on seitsemän. Kasarmialueen pohjoisosa on rakennettu tämän talon ympärille. Punatiilisen kasarmialueen kaksi miehistökasarmirakennusta, sairaala, sepän paja ja ulkohuoneet valmistuivat 1850-luvun alkupuoliskolla. Tiilinen päävartiorakennus ja leipomorakennus ovat peräisin 1870-luvulta. Kasarmirakennusten edusta tasoitettiin harjoituskentäksi, jonka tekemiseen käytettiin kuritushuonevankeja viereisestä linnasta.

Töitä jatkettiin 1910-luvulle asti. Silloin rakennettiin miehistörakennus, varastorakennuksia, pääportin viereen esikuntarakennus, kasarmialueen reunalle 300 metriä pitkä maneesi- ja ampumaratarakennus sekä punatiilinen asuinrakennus. Tämän rakennuksen asukkaat muodostivat kiinteän asukasyhteisön. Asukkaiden yhteishenki on ollut niin luja, että aiheesta syntyi kirja Kasarmin kosketus (2003). Alueella sijaitsi aikanaan jopa elokuvateatteri, jossa alueen lapset kävivät. Jos ei rahaa ollut lippuun, he kuuntelivat pelkät elokuvan äänet ulkopuolella.

Vanajaveden läheisyyteen sijoitettiin talli, joka nykyisin peruskorjattuna toimii tykkihallina. Virka-asunnot alkoivat tyhjentyä 1960-luvulla, kun luontaisetujen verotusta muutettiin.

Nykyisin armeijan asuntoja hallinnoiva Kruununasunnot on peruskorjannut 15 asuntoa ja vuokrannut ne vuonna 2006 vapailla markkinoilla asunnoiksi. Senaatti-kiinteistöt aloitti Linnankasarmilla sijaitsevan kasarmirakennuksen peruskorjauksen keväällä 2008. Tykistömuseon pihapiirissä Tampereentien suuntaisesti sijaitseviin rakennuksiin muutti Valtionkonttorin palvelukeskus syksyllä 2010.

Joukko-osastot

Suurruhtinaskunnan aikana miehistökasarmille oli sijoitettu mm. 10. Linjapataljoona. Kasarmille oli sijoitettuna mm. Kajaanin sissipataljoona, Kenttäyksikön Kapitulanttikoulu sekä Kenttätykistörykmentti 1:N AUK.

Sotien jälkeen aluetta majoitti mm. Kevyen Prikaatin esikunta sekä Hämeen Jääkäripataljoona. Vuonna 1966 kasarmialueelle siirtyi jääkäripatteristo, joka oli alueen viimeinen joukko-osasto. Myöhemmin rakennuksen alakerta toimi ruokalana ja sotilaskotina ja yläkerta varastona, kunnes talo peruskorjattiin tykistömuseon perusnäyttelytilaksi.


Lähteet

  • Hinkkala, Marjatta: Vanha Hämeenlinna löytyy Linnankasarmien pihapiiristä. Hämeenlinna-Wanaja: kotiseutujulkaisu 2007, s. 4
  • Karpiola, Saila: Linnankasarmilla tuoksuu eilinen. Hämeen Sanomat 24.2.2002
  • Karpiola, Saila: Linnankasarmin henki vangittiin kovien kansien väliin. Hämeen Sanomat 24.8.2003
  • Kasarmin kosketus: Kulkulupa onnelaan. Toim. Leena Koivuneva. Linnankasarmilaiset 2003
  • Laine, Pekka: Linnan kasarmi – Suomen kasarmi. Hämeenlinnan varuskunnan rakennushistoriaa 1978
  • Linnankasarmin remontti alkaa keväällä. Hämeen Sanomat 3.10.2008
  • Ojala, Päivi: Hautamäet viihtyvät ruutuikkunoiden takana: Hämeenlinnan vanhin asuttu puutalo on komentajan talo Linnan kasarmilla. Hämeen Sanomat 28.2.1999
  • Roudasmaa Stig ja Erkki Korkama: Tapparasta tankkeihin. Hämeenlinnan varuskunnan historia 1988
  • Sivula, Asko: Tykistömuseo kulttuuriympäristössä Linnan kasarmilla. Tulikomentoja 1/2002, s. 19