Leo Mechelin

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Yhteydet Janakkalaan

Leopold Henrik Stanislaus Mechelin syntyi vuonna 1839 Haminassa ja kuoli vuonna 1914 Helsingissä. Hänen isänsä oli Gustaf Johan Mechelin, Haminan kadettikoulun opettaja, ja äiti Amanda Sofia Sagulin. Nimi Mechelin on peräisin Espoon Mäkkylästä; 1600-luvun loppupuolella nykyisin Hausjärveen kuuluvan Janakkalan Karhin kylästä Helsinkiin muuttaneen ja siellä porvarinoikeudet saaneen Jaakko Laurinpojan pojat Henrik ja Erik ottivat äitinsä kotipaikan sukunimekseen. Leo Mechelinin isoisä, loppuvuosinaan Jaakkiman kirkkoherra ja rovasti Henrik Johan Mechelin (1774 - 1840), oli nostanut suvun takaisin pappissäätyyn.

Leo Mechelin asui vuosina 1865 - 1907 Janakkalan Löyttymäen kartanossa, jonka tyttären Alexandran kanssa hän meni naimisiin. Heille syntyi tytär Cely (1866–1950), josta tuli naisasianainen.

Opinnot ja professuurit

Leo Mechelin tuli ylioppilaaksi vuonna 1856 isänsä kotiopetuksessa. Hän valmistui yliopistossa filosofian kandidaatiksi vuonna 1860 ja molempien oikeuksien kandidaatiksi vuonna 1864. Vuonna 1873 hän valmistui kaksinkertaiseksi tohtoriksi kahdessa vuodessa. Hän oli kameraali- ja politialainopin sekä valtio-oikeuden professori vuosina1874 - 1882 sekä vuosina 1877 - 1882 talousoikeuden ja kansantaloustieteen professori.

Maanviljelijä ja teollisuusmies

Mentyään naimisiin vuonna 1865 Mechelin Helsingin rikkaimman porvarin, kauppaneuvos Johan Henrik Lindroosin tyttären Alexandran kanssa Mechelin sai vapaasti toimia niin elinkeinoelämässä kuin politiikan parissa, sillä hänen aikanaan varakkuus toi enemmän ääniä. Alexandra Elisabeth Lindroos omisti Löyttymäen kartanon Janakkalassa. Leo Mechelin vaikutti Löyttymäen kyläyhteisöön monella tavalla; hän muum muassa lahjoitti tontin kylän kansakoulua varten. Mechelin muistetaan kylällä pitkänä komeana miehenä, joka tervehti kyläläisiä hattuaan nostamalla ja suomeksi tervehtien. Leo Mechelin oli ruotsinkielinen ja osasi monia vieraita kieliä, mutta ei kovin paljon suomea. Kielikysymys himmensi hiukan hänen mainettaan.

Leo Mechelinin oma tilan oli Hollolan Laitiala, jonka lisäksi hän viljeli kahta vaimonsa sukulaisten tilaa ja teki maataloussuunnitelman myös Nokia-yhtiön maille. Hän oli vuosina 1870 - 1875 Uudenmaan ja Hämeen läänin maanviljelysseuran johtokunnan jäsen ja 1890-luvulla Suomen Talousseuran puheenjohtaja. Nälkävuosien aikana Mechelin kehitti monen muun suurtilallisen kanssa Suomen maataloutta karjankasvatuksen suuntaan.

Mechelinistä tuli vuonna 1867 Yhdyspankin johtaja ja johtokunnan jäsen. Hän perusti vuonna 1871 ystävänsä Fredrik Idestamin kanssa Nokia-yhtiön, ja Idestamin siirryttyä syrjään Mechelinistä tuli vuonna 1898 Nokia-yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja hän oli hallituksen jäsen kuolemaansa asti.

Poliitikko

Leo Mechelin valittiin valtiopäiville Helsingin kaupungin edustajaksi porvarissäätyyn vuonna 1872 ja vuonna 1875 Helsingin valtuustoon, jossa hän toimi useita vuosia vuosien 1875 - 1878 ja 1891 – 1899 välillä ja suurimman osan aikaa sen puheenjohtajana. Vuonna 1876 Helsingissä pidettiin Suomen ensimmäinen yleinen teollisuusnäyttely, johon myös keisari, keisarinna ja perintöruhtinas puolisoineen tutustuivat kaupungin vieraina. Leo Mechelin hoiti isännyyden niin loistavasti, että keisari korotti hänet ja hänen jälkeläisensä aatelissäätyyn.

Sen jälkeen Mechelin osallistui kaikkiin säätyvaltiopäiviin vuosina 1872–1906 sekä toimi senaattorina vuosina 1882–1890. Vuodesta 1877 lähtien hän edusti ritaristossa ja aatelisäädyssä. 1870-luvulla hänestä tuli liberaalisen suuntauksen tärkein johtaja, ja sellaisena hänet kutsuttiin vuonna 1882 senaattiin valtiovaraintoimituskunnan apulaispäälliköksi. Mechelinin johtamasta osastosta tehtiin vuonna 1888 kauppa- ja teollisuustoimituskunta, ja hänestä tuli sen päällikkö eli nykyinen kauppa- ja teollisuusministeri. Senaattorina Mechelin hoiti muun muassa Suomen ja Venäjän välisiä kauppa- ja tulliasioita.

Mechelin oli mukana tärkeimmissä poliittisissa elimissä, ja hänen vaikutusvaltansa oli erittäin suuri. Hän oli aloitteellinen, valtiopäivien parhaita puhujia ja taitava esitysten kirjoittaja. Mechelinin aloitteesta valtiolle ryhdyttiin laatimaan yhtenäinen tulo- ja menoarvio; hän itse laati ensimmäisen budjettilaskelman vuonna 1877. Mechelinin ajaman kielipolitiikan mukaan suomelle ja ruotsille kuului tasaveroinen asema, mitä J.V. Snellman vastusti, sillä hänen mielestään Suomen kansakunnan muodostaja oli vain suomen kieli.

Sortokauden johtaja

Sortovuosien aikana Mechelin toimi perustuslaillisten keulakuvana ja johti passiivista vastarintaa. Hän oli vaimonsa kanssa maanpaossa vuosina 1903–1904, jolloin Mechelin teki aktiivisesti propagandaa Suomen puolesta. Sortokausien välisenä ajanjaksona vuosina 1905–1908 hän johti Mechelinin senaatiksi nimitettyä Suomen ensimmäistä poliittista hallitusta. Mechelin oli Suomen ”kruunaamaton kuningas". Suurlakon aikana Mechelin vaati Suomen autonomian palauttamista ja paluuta laillisiin oloihin ja sai Venäjän vallanpitäjät vakuuttuneiksi siitä, että hän pystyisi estämään yhteiskunnallisen vallankumouksen Suomessa. Passiivinen vastarinta näytti vieneen voittoon.
Mechelinin johtaman hallituksen aikana syntyi eduskuntauudistus, mutta sosiaalisissa tavoitteissaan hallitus osin epäonnistui.

Vuonna 1908 Leo Mechelin joutui eroamaan senaattorinvirasta. Tämän jälkeen hän jatkoi taistelua Suomen autonomisen aseman puolesta kirjoittamalla ja pyrkimällä vaikuttamaan ulkomaiden mielipiteeseen. Hänet valittiin vielä kaksi kertaa kansanedustajaksi Ruotsalaisen Kansanpuolueen listoilta. Eduskunnassa hän oli muun muassa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Mechelin vaikutti myös monissa kansalaisjärjestöissä, kuvataiteen suosijana sekä viimeisinä vuosinaan kansainvälisessä rauhanliikkeessä. Hän kuoli muutamaa kuukautta ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä, ja hän sai osakseen suurmiehen hautajaisseremoniat.

Lähteet

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9

Helen, Tapio, Mechelin, Leo. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. http://goo.gl/Dijq4. Viitattu 9.7.2012