Lammin pellavamarkkinat

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Lammi on ollut tunnettu pellavapitäjä uuden ajan alusta saakka, ja 1700-luvulla pellava oli Hämeen tärkein vientituote. Pellava viihtyi hämäläisessä hikevässä pellossa, ja Lammilla siitä tuli erikoiskasvi jo silloin kun erikoistumisesta ei tiedetty vielä mitään. Tampereella perustettiin 1861 pellavatehdas, joka rakennutti Iso-Lukkarin tilasta ostamalleen tontille pellavamakasiinin. Lammille ja Lopelle perustettiin 1800-luvulla pellavan ja hampun siemeniä raaka-aineenaan käyttäviä öljynpuristamoja maaliteollisuuden tarpeisiin. Varhaisesta teollisuusympäristöstä on yhä muistona Porraskosken vanha voimalarakennus, pato ja hoitajan asuinrakennus. Ennen voimalaa koskivoimaa paikalla käyttivät mylly ja saha.

Markkinoiden syntyhistoria

Pellavakuormia. Kuva: Jaakko Rautavirran kokoelmat
Lammin markkinatelttoja vuonna 1934. Kuva: Jaakko Rautavirran kokoelmat.
Lammin Kirkonkylään, nykyisen kerrostalon paikalla sijainneeseen Pellavatehtaan omistamaan pellavamakasiiniin tuli vuodesta 1860 alkaen loka- marraskuussa ja joulukuun markkinapäivinä tehtaan edustajia ostamaan viljelijöiltä pellavia. He punnitsivat ja tarkastivat jokaisen kuorman erikseen ja määrittelivät kilohinnan pellavan laadun mukaan. Rahat sai noutaa heti lähistöllä olevalta kassalta. Viljelijät pyrkivät pääsemään ensimmäisten joukossa ostopaikalle, joten jonotus alkoi jopa edellisenä iltana. Pitkin yötä tuli hevoskuormia lisää jonoon. Aamulla ostojen alkaessa oli jokaisella tiellä kilometrien pituiset hevosjonot. Loka-marraskuun ostopäivästä kehittyivät laajat Lammin pellavamarkkinat, joilla oli väkeä enemmän kuin Hämeenlinnan markkinoilla.

Markkinapäivinä kylän raitille kertyi kauppiaita, jotka pystyttivät myyntikojujaan varaamilleen paikoille. Säästöpankin rakentamaton tontti, monet pihamaat ja alueet keskustassa olivat tässä tarkoituksessa käytössä 1920-1930 luvun markkinoilla.

1930-luvun loppupuolella markkinat siirtyivät silloisen suojeluskuntatalon, nykyisen Turvantalon kentälle. Myynnissä oli mm. vaatteita ja jalkineita. Tarjolla oli myös kaikenlaista rihkamaa. Tivolit ja surmanajajat viihdyttivät yleisöä. Saadut pellavarahat saattoivat huveta tarpeellisiin tai vähemmän tarpeellisiin ostoksiin.

Vuonna 1971 Lammin Lions-klubi otti tehtäväkseen verestää vanhoja perinteitä Lammilla ja järjesti entisajan pellavamarkkinoita mukailevat kansanjuhlat. Kaikki voittovarat käytettiin lyhentämättöminä paikkakunnan hyväntekeväisyyteen. Näistä markkinoista toivottiin tulevan vanhan tavan mukaiset lammilaisten ja naapurikuntien yhteiset kansanjuhlat ja sellaiset niistä myös tuli. Ensimmäisenä päivänä tuntui Lammi kuhisevan kuin muurahaispesä, eikä kukaan ehtinyt laskea vieraitten lukumäärää.

Vuonna 2010 pellavamarkkinat järjestettiin 19.6. jo 40. kerran. Markkinoihin sisältyy muun muassa paraati, musiikkiesityksiä ja taidenäyttelyitä. Vuoden 2010 markkinoiden teemana oli siirtolaisuus. Tarkka ohjelma löytyy pellavamarkkinoiden verkkosivuilta. Markkinoiden keskuspaikka siirtyy takaisin kirkonkylään Hakkalan koululle, jossa järjestelyt sujuvat paremmin ilman
erillisiä kuljetuksia. Messujärjestelyissä on vuosikymmenet aktiivisesti toiminut Pekka Kääriäinen.


http://epaper.hmlviikkouutiset.fi/products/VUT-2010-05-07/pdfs/article_18_1.pdf