Lammin muinaisjäännökset

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Lammi mainitaan käräjäpaikkana ensimmäisessä asiakirjassa vuodelta 1374. Kuitenkin eri puolilta Lammia löydetyt runsaat muinaisjäännökset osoittavat, että alueella on asuttu jo kivikaudella. Vanhimmat löydöt ovat kampakeraamiselta kaudelta n. 3000 vuotta  e.Kr.

Kivikausi

Mannerjäätikön vetäytyessä pohjoiseen valloittivat kylmässä viihtyvät eläimet sekä kalastuksella ja metsästyksellä elävät ihmiset vesimassoista vapautuvaa maata. Lähinnä kaakosta tulleet suomalais-ugrilaiset eivät tunteneet metalleja, vaan he käyttivät luuta, puuta, kvartsia ja muita liuskekiviä tarvekaluihinsa. Saven käyttö keittovälinessä alkoi kampakeraamisella ajalla, tosin Lammilta ei ole löydetty suippopohjaisia, kamman piikkien näköisillä painanteilla koristeltuja saviastioita. Muut löydöt viittaavat kuitenkin kampakeraamiseen ja sitä edeltävään ajanjaksoon, kuten Lieson Hietavalkamasta löydetty kivikirves.

Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty Lammilta lukuisia, ja ne ovat keskittyneet suurten vesireittien ja kalaisien järvien rannoille; Kuohijärven ja Nerosjärven vesistöjen läheisyyteen, Ormajärven, Teväntijärven, Teurojärven, Pääjärven, Kataloistenjärven, Harasjärven ja Hietoistenjärven rannoille. Teuronlahdessa, Linnoisissa, Katinsillalla ja Ojamäessä on löydetty jäänteitä kivikautisista asuinpaikoista. Ajoittamattomia kivirakenteita on löydetty Lähdesojalta, Kankkaisilta ja Yläjoelta.

N. 1800-luvulla e.Kr. tuli Suomeen Virosta ja Skandinaviasta vieras kansa asuttamaan Lounais-Suomea. Tämä germaaniseksi luokiteltu väestö tunsi karjanhoidon ja alkeellisen maanviljelyksen. Valloittaessaan eteläistä Suomea uusi kansa toi mukanaan vasarapäisen sotakirveen. Lammi sijaitsi tämän venekirves- eli nuorakeraamisen kulttuurin koillisrajalla. Syrjäntaustan kylästä on löydetty veneenmuotoinen vasarakirves.

Pronssikausi

Ensimmäiset Suomesta löydetyt pronssiesineet ajoitetaan n. vuoden 1300-1000 tienoille e.Kr. Pronssikausi valettuine pronssiesineineen keskittyi eteläiseen Suomeen ja koski vain varakasta väkeä, ja vaikka myös muualla Suomessa on tunnettu pronssinvalanta, ovat löydöt tuolta ajalta vähäisiä. Lammilla niitä ei ole lainkaan, mutta Ali-Halilassa löydetyt kivirakenteet ovat mahdollisesti pronssikautisia. Muualla Suomessa sekä raja-alueilla, kuten Lammilla, syntyi kahden kauden välillä ns. sekakulttuuri, joka merkitsi uusien vaikutteiden saamista, mutta vanhojen menetelmien käyttöä esineiden valmistamisessa.

Rautakausi
Miekanhiontakivi.jpeg

100-luvulta lähtien alkoi Suomessa olla kiinteätä asutusta, joka lisääntyi vielä 800 j.Kr. saavuttaessa. Pohjoiset metsästysmaat riistoineen ja niistä saatavine turkiksineen houkuttelivat väkeä. Asutuksesta todistavat myös Lammilla muinaiset hautausmaat eli kalmistot. Lammin Ormajärven itäpuolelta, Vanhakartanon alueelta löydettiin vuonna 1932 ns. Honkaliinin kalmisto, uhrilähde ja miekanhiontakivi. Kalmisto on 800-luvulta. Uhrilähde ja miekanhiontakivi viittaavat pakanakultteihin. Honkaliinin kalmistosta löydetty esineistö on suurin Lammilta löydetty esineistö, ja se on sijoitettu Kansallismuseoon Helsinkiin. Muinaislöydössä on ollut poltettujen luiden joukossa mm. soljen katkelmia, rannerenkaita, helmiä, saviastian palasia. Rautainen keihäänkärki, prons
Hailan kallion uhrikuppikivi.jpeg
sinen rannerengas, pronssinen solki ja heloja löydettiin myös. Löydöt viittaavat nuorempaan rautakauteen tai viikinkiaikaan.

Soverissa, Halilassa, Gammelgårdissä ja Lahdenpohjassa on rautakautinen kultti- ja tarinapaikka. Nisulassa eli Hannulassa on vanha kalmisto, ja Möläkässä historiallisia kivirakenteita. Lammin Linnamäki on ollut rautakaudella väestön turvapaikka puolustusvarustuksineen. Syrjäntaustan kylän alueelta löytyvät Sarapuun uhrilähde ja uhrikivi. Tirmulan ja Ylänäisten kylien viljelysmailla on uhrikivi.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen Liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Lammi. Hämeenlinna 2005

Lammin pitäjän historia I, Hämeenlinna 1972
www.hameenliitto.fi

Kuvat: www.lammigalleria.fi