Kuvia Klemolan kartanosta

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Klemolan kartanon omisti Karl Hjalmar Göös. Maatila jaettiin vuonna 1923 Irjalan kartanosta, jonka omisti Hjalmarin isä Karl Gustav Göös. Sittemmin tytär Kaarina Göös peri Klemolan kartanon. Elisa Göös peri tilan vuonna 1999 ja 2000-luvun alussa hän teki tilasta juhla- ja kokouspaikan.

Klemolan kartanon päärakennuksen edustalla Karl Gustaf Göös ja vaimonsa Edit, lapset Hellevi ja Kaarina sekä Tommi-koira. Kun kartanoon tuli arvovieraita Helsingistä, hiekkatiet piti Karl Gustafin käskystä haravoida ”laineille”. Kartanon alueella oli leikkimökki, jossa kylän lapset kävivät leikkimässä Saksasta tuoduilla leikkikaluilla.
Klemolan kartanon päärakennus, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 1942. Paloa sammuttamassa olivat Kivistön pojat Heimo ja Pentti, jotka pelastivat vanhan seinäkellon. Kello on edelleen nykyisen päärakennuksen yläkerran olohuoneessa.
Klemolan kartanon piharakennuksia. Kuvassa vasemmalla navetta ja oikealla muonamiesten asunto. Karjakko asui pienessä takana näkyvässä rakennuksessa. Nyttemmin navetta on rakennettu uudelleen, muut rakennukset ovat edelleen kesäkäytössä. Rakennukset oli alunperin tuotu Irjalan kartanosta. Elise Göös on lapsena asunut oikealla olevassa rakennuksessa.
Oikealla vilja-aitta, joka nykyään toimii kappelina. Vasemmalla 4puimala, jossa säilytettiin lehmille tarkoitetut pahnat.
Klemolan kartanon uimaranta ja uimakoppi
Klemolan kartanon saunarakennus. Edustalla tytär Kaarina Göös ongella. Kartanon väki saunoi omalla puolellaan ja työväki omallaan. Rakennus on edelleen olemassa.

Unelmista totta

Teksti: Elisa Göös

Kaikilla ihmisillä on unelmia. Ja unelmat voivat toteutua, jos niin ihan oikeasti tahtoo ja haluaa. Olen toteuttanut unelmani lapsuuteni maisemissa Janakkalassa Rehakan kylässä. Kunnioituksena ja kiitoksena menneille sukupolville, iloksi tuleville. Sydänlämmin kiitos kuuluu isoisälleni Karl Hjalmar Göösille, mummilleni Edit Göösille, äidilleni Kaarina Göösille ja tädilleni Hellevi Göösille. Ilman heitä ei olisi koskaan syntynyt Klemolaa.

Aikansa edelläkävijöitä –Irjalassa ja Klemolassa

Klemolan kartanon historia juontaa juurensa Irjalan kartanosta. Irjalan ensimmäinen omistaja oli tarmokkaana Hämeenlinnan pormestarina vuosina 1766-1800 tunnettu Gottlieb John. Gottlieb Johnin vaimo oli Teresia Cygnaeus Leppäkoskelta, Uno Cygnaueksen sisar. Tästä avioliitosta syntyi tytär Fanny (os.John) Göös.

Fanny Göös oli edelläkävijä ja tienraivaaja. Eno Uno Cygnaeus lähetti Fannyn Sveitsin opiskelemaan. Tarmokkaana ja arvostettuna naisena hän perusti Jyväskylän seminaarin ja toimi sen johtajattarena vuosina 1863-1867.

Jyväskylässä Fanny tapasi Jyväskylän seminaarin voimistelun lehtorin Karl Gustaf Göösin. Avioliitosta syntyivät lapset Arvid Kuha (suomentanut nimensä Göösistä), Elsa Göös, Teresa Göös ja Karl Hjalmar Göös.

Fanny Göösille merkitsi kaikissa muodoissaan sivistys erittäin paljon. Hän piti tärkeänä ihmisten kouluttautumista ja edisti koulujen perustamista Janakkalaan. Hän lahjoitti tonttimaata vuosisadan alussa Hyvikkälän kansakoulun perustamista varten.

Karl Gustaf Göös oli toiminnan ja tekemisen taituri. Nopealiikkeinen, rohkea ja alati uutta etsivä. Hän perusti Alexander Weilinin kanssa kirjapaino Weilin & Göösin vuonna 1872.

Karl Gustaf Göös kuoli marraskuussa 1917. Hänen vaimonsa Fanny Göös kuoli huhtikuusssa 1918. Irjalan omistus siirtyi Elsa (os.Göös) ja Oskar Möllerille 1923. Erik Möllerin omistukseen Irjala siirtyi 1962.

Irjala jaetaan – syntyy Klemolan kartano

Pääosa Irjalasta siirtyi tyttärelle Elsa (os. Göös) Möllerille ja hän puolisolleen Oskar Möllerille. Karl Hjalmar Göös sai perinnöksi maata ja perusti Klemolan kartanon vuonna 1923. Hjalmar Göös suunnitteli itse Klemolan kaikki rakennukset päärakennusta myöten. Klemolan kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa 1942.

Klemola oli toimiva maatila, missä oli lehmiä, hevosia ja paljon työväkeä. Suvun perintönä siirtynyt mieltymys sivistää itseään näkyi myös Klemolan hengessä. Kartanossa oli iso kirjasto, jota kaikki saivat käyttää. Oli kirjoja Sven Hildeniltä, Maila Talviolta, Sakari Pälsiltä, Aleksis Kiveltä, Minna Cantilta. Paljon erilaisia filosofiaa ja eri uskontoja käsitteleviä kirjoja.

Karl Hjalmar Göösin kuoltua vuonna 1939 Klemola siirtyi hänen tyttärensä Kaarina Göösin omistukseen. Suvun kesäpaikkana Klemola on ollut vuodesta 1954 lähtien. Kaarina Göös kuoli vuonna 1999. Nyt paikan omistaa hänen tyttärensä Elisa Göös.

Klemola syntyy uudelleen

Unelmani lapsuudestani saakka on ollut, että Klemolan mailla voisi joskus olla sellainen paikka, jossa kaikenikäisillä ihmisillä, kaikenlaisilla ihmisillä olisi tilaisuus nauttia luonnosta, jakaa Klemolan henkeä. Olisi paikka, jossa rauhoittua, olla hiljaa, koota itseään. Unelma on toteutunut. Klemolaan on noussut uusi päärakennus, Majatalo Willa Göös ja vanhasta viljakuivaamosta korjattu Kappeli.

Älkää unohtako osoittaa vieraanvaraisuutta, sillä jotkut ovat yösijan antaessaan tulleet majoittaneeksi enkeleitä. (Hepr.13:2)

Teksti: Elisa Göös