Kuurikka

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Kuurikka on kylä Lammilla. Kylän nimi kirjoitettiin 1500-luvulla 'Kurdicka', joten alkuperäinen nimi on saattanut olla Kurtikka tai Kuurtikka. Kylän maisema avautuu Kostilaan johtavan tien varrella, ja se on osa hämäläistä kulttuurimaisemaa.

base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiS3V1cmlra2EiLCJ0eXBlIjoibWFya2VyIiwibGF0IjoiNjEuMTA1MzUiLCJsb24iOiIyNS4wODYyNSJ9XTsKICAgICAgICB2YXIgbWFwID0gbmV3IEdNYXAyKGRvY3VtZW50LmdldEVsZW1lbnRCeUlkKCJnb29nbGVtYXAxIikpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyBHU21hbGxNYXBDb250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyBHTWFwVHlwZUNvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IHd4TG9jYXRpb25Db250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5zZXRDZW50ZXIobmV3IEdMYXRMbmcoNjEuMTA1MzUsIDI1LjA4NjI1KSwgMTQpOwogICAgICAgIHd4QWRkTWFya2VycyhtYXAsIGZlYXR1cmVzKTsKICAgIH0KfSk7Cgp3eFVubG9hZEhvb2soR1VubG9hZCk7Ci8vXV0+Cjwvc2NyaXB0Pgo8ZGl2IGlkPSJnb29nbGVtYXAxIiBzdHlsZT0id2lkdGg6IDUwMHB4OyBoZWlnaHQ6IDMwMHB4Ij48L2Rpdj4K") 

Kylän tarinaa

Kuurikka oli vauras kylä jo 1400-luvun alussa, ja sen asukkailla oli eräomistuksia kaukaa Lammilta. Kuurikka kuului aikoinaan Vanhankartanon alueeseen, josta sen asukkaat tulivat, mutta se on todennäköisesti kylänä vanhempi kuin Kostila ja Ylänne. Vuonna 1539 Kuurikassa oli neljä taloa, jotka maksoivat veroa Hauhialaan. Myöhemmin Kukkolan ja Nuuttilan eli Laurilan talot olivat huomattavimmat. Jälkimmäisen nimestä pudotettiin pois Nuuttila vuoden 1897 maakirjatutkimuksessa.

Kukkolan ratsutilan omistaja oli Gustaf Adof Silén (1834-1899). Hän oli kaksinkertainen valtiopäivämies, kanttorisukua. Silénin isä tuli Lammille kanttoriksi vuonna 1823, ja hänen vaimonsa oli Eeva Laurell Kuurikan Kukkolasta. Kanttori Silén ja myöhemmin poikansa Gustaf hoiti myös Lammin lainajyvästön viljamakasiinia. Kanttorin poika Gustaf Silén kävi Hämeenlinnan kymnaasin, mutta antautui maanviljelijäksi. Kukkolan tilasta tuli mallitila, jossa harjoitettiin uudenlaisia viljelytapoja. Gustaf Silén oli puheenjohtajana lähes 20 vuotta kunnallistoiminnassa ja vuosien 1872 ja 1882 valtiopäivillä Hollolaa edustamassa. Hän allekirjoitti vuoden 1872 valtiopäivillä anomuksen suomalaisen teatterin tukemisesta valtiovaroin.
Kukkolan tilan kivinavetta on erään tiedon mukaan vuodelta 1841. Pihapiirissä on lisäksi vanha luhtiaitta.

Kuurikan kylässä on 1900-luvun alussa rakennettu Vaahailan jugendtyylinen päärakennus, joka on kunnostettu perinteitä vaalien. Larin-Kyösti vietti kesiä talossa, sillä talossa asui hänen tätinsä. Larin-Kyöstin äiti asui sisarensa luona viimeisinä vuosinaan ja kuoli Vaahailassa. Larin-Kyösti vietti talossa myös karkotusaikaa, jota hän sai koulusta huonon käytöksensä vuoksi. 

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003

Lammin pitäjän historia. Hämeenlinna 1972

Lähde, Heikki; Lammin talojen varhaisvaiheet

Kiuru, Uljas; Lammin henkilötarinat 1994

Katso myös: http://yle.fi/alueet/hame/2010/05/vanhan_talon_korjaaminen_on_taitolaji_1670532.html


Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen