Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa, lähellä rautatieasemaa Vanajaveden läheisyydessä. Vanhan verkatehtaan puitteisiin on rakennettu ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät julkinen, kaupallinen ja kansalaislähtöinen toiminta. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaassa on mm. Vanaja-sali, kokouskeskus, elokuvakeskus Bio Rex sekä ravintola. Tiloissa toimivat myös Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri, Hämeenlinnan taidemuseo, Miniteatteri, Ars-Häme ry sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset, yritykset ja ammatinharjoittajat. Lisäksi alueella toimii mm. mainostoimisto, pari arkkitehtitoimistoa, Linnan Pyöräverstas, Ylen aluetoimitus ja  Vanajaveden opisto sekä Sibelius-opisto.

Verkatehtaasta kulttuuritehtaaksi

Kulttuuritoiminta alueella käynnistyi, kun verkatehtaan naapuriksi tuli vuonna 1952 Hämeenlinnan Taidemuseo, joka sijoitettiin Engelin piirtämään entiseen kruunun viljamakasiiniin. Myöhemmin tiloihin liitettiin myös vieressä sijaitseva Lohrmannin makasiini. Kaupunki osti vuonna 1978 verkatehtaan rakennukset ja oli aikeissa ensin purkaa ne, mutta lopulta vanhat rakennukset päätettiin kunnostaa.

1980- ja 1990-luvuilla verkatehtaan suojissa opiskeltiin ja harrastettiin ahkerasti. Sinne oli sijoitettu mm. kansalaisopisto, tanssiopisto, ammattikoulu, Wetterhoff sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutus. Tiloihin löysivät myös judon ja nyrkkeilyn harrastajat. Yksi toisensa jälkeen tiloja valtasivat sellaiset kulttuurilaitokset kuin Teatteri Verstas, Miniteatteri, Kulttuuritukku sekä Hämeenlinnan kulttuurikeskus. Nämä enteilivät vuonna 2001 käynnistynyttä varsinaista Verkatehdas-projektia.

Uudisrakennustyöt

Sininen taideteos Aimo Katajamäen Giants Verkatehtaan seinässä. Kuvaaja: Mervi Koski
Verkatehtaan suunnittelusta julistettiin vuonna 2004 arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Pääsuunnitelijana hankkeessa toimi arkkitehti SAFA Juha Mäki-Jyllilä. Verkatehtaan uudisrakennustyöt aloitettiin vuonna 2005. Työt olivat monivaiheiset, sillä purettavia ja uudistettavia kohteita oli monia. Alkukesästä aloitettiin kaivuutyöt Verkatehtaan sisäpihalla ja elokuussa 2005 purettiin osa Vanajaveden opiston rakennuksen päädystä uuden musiikkisalin tieltä. Sisäpihalle rakennettiin muun muassa lasikate. Rakennuksen alakerrassa työt aloitettiin keväällä 2006, ja silloinen vuokralainen Koulutuskeskus Tavastia muutti toisiin tiloihin. Elokuvateatterin uudisrakennuksen työt aloitettiin loppukeväästä 2006.

Töiden edetessä uudistuksen budjettia jouduttiin kasvattamaan useaan otteeseen, mikä aiheutti närää kaupunkilaisissa. Myös kaupunginhallituksen ja -valtuuston suunnalla kauhisteltiin ja vaadittiin urakoitsijoille uutta tarjouskierrosta, mutta tekninen lautakunta oli toista mieltä ja se hyväksyi edullisimman urakkatarjouksen yksimielisesti. Kustannuksiksi muodostui lopulta yli 30 miljoonaa euroa. Alkuperäinen kustannusarvio oli noin 22 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus vajaat 13 miljoonaa, EU:n ja valtion yhdeksän miljoonaa sekä kaupungin omistaman Kantolan kiinteistöt Oy:n 2,6 miljoonaa. Suuri osa alkuperäisen kustannusarvion ylityksestä johtui kohteen haastavuudesta. Lisäksi elokuvakeskuksen rakenteet jouduttiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen paaluttamaan.

Paljon keskustelua aikaansaanut yksityiskohta oli Verkatehtaan julkisivun materiaali. Aluksi julkisivu päätettiin rakentaa lasilankuista, mutta lopulta päädyttiin ruostumisriskistä huolimatta teräkseen. Vuonna 2004 Verkatehtaan sisäpihan kujalle valmistui kansainvälisen taidevaihtohankkeen tuloksena teos, joka koostuu mosaiikkilaatoista. Keskuksen aulatiloihin on sijoitettu alueen historiasta kertovat Anne Tammisen kaupungin historiallisen museon valokuviin pohjautuvat teoket Läsnäolo ja Kaiku. Rakennuksen tunnistaa helposti myös tiiliseen ulkoseinään tehdystä sinisestä Giants taideteoksesta (Aimo Katajamäki 2007).

Verkatehdas vihittiin käyttöön 31.7.2007 kansanjuhlan merkeissä. Tapahtuma keräsi kaikkiaan noin 6 000 kävijää.

Mainetta ja kunniaa

Valtion rakennustaidetoimikunta myönsi Rakennustaiteen valtionpalkinnon suunnittelukilpailun voittaneelle
Kuva: Hannu Lehtonen
arkkitehtitoimisto JKMM Oy:lle. Hämeenlinnan kaupunki sai vastaanottaa Suomen Arkkitehtiliiton palkinnon. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan rakennushanke oli ainutlaatuinen, vanhan teollisuuskiinteistön muuttaminen uuteen käyttöön mullisti koko kulttuurirakentamisen perinnettä. Vanaja-salissa tehdyt rakenteelliset ratkaisut edustavat täysin uuden tyyppistä ajattelua, jossa kaikki musiikin muodot ovat tasavertaisia. Salissa voidaan esittää niin akustista kuin sähköisesti vahvistettua musiikkia erinomaisissa olosuhteissa sekä järjestää isojakin kongresseja. 

Verkatehdas kuuluu kansainväliseen kulttuurikeskusten verkostoon, Trans Europe Hallesiin, johon Suomesta kuuluvat myös Kaapelitehdas ja Kulttuuritehdas Korjaamo. Kulttuurikeskuksen myötä Hämeenlinna haluaa  tulla yhdeksi Suomen johtavista kongressikaupungeista.

Taidetta Verkatehtaalla

Verkatehtaalla järjestetään paljon erilaisia kulttuuritapahtumia, konsertteja ja näyttelyitä. Hämeenlinnan Taidemuseon lisäksi Verkatehtaan tiloissa toimii neljä galleriaa - Galleria Kone ja Taidelainaamo ja ARX Galleria, joissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Galleria Koneen yhteydessä on Taidelainaamo, jossa on myös myynnissä monipuolisesti hämäläisten taiteilijoiden teoksia. Verkatehtaan aulatiloissa on Valuvikoja Galleria, jossa on esillä Panu Villasen teoksia. Vanajaveden opiston tiloissa on järjestetty opiskelijatöiden näyttelyitä VOP-Galleriassa. Pienimuotoisia taidenäyttelyitä on järjestetty Verkatehtaan yhteyskäytävässä, Suisto Klubilla ja Linnan Pyöräverstaalla.

Verkatehtaan alueelta löytyy monipuolisesti erilaisia julkisia taideteoksia. Vuonna 2004 Verkatehtaan kujalle valmistui kansainvälisen taidevaihtohankkeen tuloksena teos, joka koostuu mosaiikkilaatoista. Laatat on kiinnitetty kujan kävelysillan laitaan. Verkatehtaan aulatiloissa ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kerroksessa on alueen historiasta kertova Anne Tammisen kaupungin historiallisen museon valokuviin pohjautuvat teoskokonaisuus "Sisäänkirjoitettua Aikaa", Läsnäolo ja Kaiku - teoksia on myös Opistotalon aulassa Galleria Koneen vieressä. Lasipihan lattialla aivan Vanaja Salin edessä on Musta Aurinko (2007) teos, jonka tekijöitä ovat kirjailija Olli Jalonen, kuvanveistäjä Olli Larjo ja kuvanveistäjä Anssi Taulu. Musta aurinko teoksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja, ja siihen on upotettu satoja muotoiltuja metalliesineitä, jotka ovat peräisin Poltinahon rakennustyömailta. Eri tavoin kuluneet ja kiillottuneet kappaleet kertovat aikojen päällekäisyydestä. Mustan auringon muoto on kuva auringon pimennyksestä sinä hetkenä, kun sen reunaan syntyy ns. timanttisormus, kirkas välähdys. Lasipihan lattiaupotuksen ja väribetonisen säteen lisäksi Mustaan aurinkoon kuuluu reikätiiliseinään maalattu auringon varjo. Mustan auringon kanssa samaan ympäristöteosten sarjaan kuuluvat Punainen Aurinko ja uuden poliisiaseman lähelle rakennettava Sininen Aurinko. Sivummalle aulatiloihin on sijoitettu vanha kunnostettu Verkatehtaan höyrykone ja sähkögeneraattori vuodelta 1895. Suistolta löytyy Samuli Laurinollin teos "Äänet".

Verkatehtaan ulkopuolelta löytyvät iso sini-valkoinen Aimo Katajamäen seinämaalaus Giants, joka tehtiin Verkatehtaan uudisrakentamisen yhteydessä vuonna 2007. Myöhemmin Verkatehdas teetti taiteilijayhdistys Ars Hämeen kautta Hämeenlinnan kaupungin silhuettia kuvaavan upean värikkään graffitityön (Jaakko Autere ja Jukka Hakanen, 2012). Graffiti löytyy Verkatehtaan sisäpihan kivijalasta. Pinellan puistoon Taidemuseon ja Vanajaveden väliin on aseteltu vanhan sillan patinoituneet vihreät valopylväät vuodelta 1909. Taidemuseon edessä on Hämeenlinnan ensimmäinen julkinen veistos Aukusti Veuron Vasikanjuottaja vuodelta 1954. Veistos on kunnianosoitus maaseudun naisten työlle erityisesti karjanhoidon parissa. Hämeenlinnan Taidemuseon sisäpihalla on myös uudempi veistos Pekka Kauhasen Huojuva Askel vuodelta 1990.

Verkatehtaalla on järjestetty jo useampana vuotena toukokuussa Tomaatteja! Tomaatteja! stand up -festivaalin tilaisuuksia, heinäkuun lopulla Hippalot - lasten taidetapahtuma, ja elokuun lopulla vuonna 2013 Taiteiden Yön ohjelmaa. Taiteiden Yö tapahtuma järjestetään myös elokuun 2014 lopulla.

Lisätietoja

Verkatehdas-kortteli - nautintojen keskittymä Virtuaalipolku.fi -palvelussa

Verkatehdas ennen ja nyt Aikakone Eenokissa

Verkatehdas vuosina 1895-1963

Lähteet

  • Koskimies, Yrjö S.: Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944. Karisto 1966.
  • Kostia, Risto: Hämeenlinnan kulttuurikeskus. Diplomityö, TTK/A-OS, 1983.
  • Musiikkisalin valmistelutyöt alkavat maaliskuussa 28.1.2005. Hämeen Sanomat.
  • Niemistö ja Lintumäki vaativat uutta tarjouskierrosta 8.7.2005. Hämeen Sanomat.
  • Verkatehtaan runkourakasta ei järjestetä uutta tarjouskierrosta 16.8.2005. Hämeen Sanomat.
  • Musiikkisalissa soi rokki ja sinfonia 15.3.2005. Hämeen Sanomat.
  • Verkatehdas kallistui taas parilla miljoonalla 27.1.2006. Hämeen Sanomat.
  • Verkatehtaan budjettivaihtoehdot ehkä vielä kerran valtuustoon 8.9.2006. Hämeen Sanomat.
  • Verkatehtaan rakennuskulut karkasivat 25.1.2007. Hämeen Sanomat.
  • Verkatehdas maksaa 30 miljoonaa euroa 20.7.2007. Hämeen Sanomat.
  • Taistelu Verkatehtaan julkisivusta jatkuu 1.7.2006. Hämeen Sanomat.
  • Verkatehtaan julkisivu kiistellystä corten-teräksestä 4.7.2006. Hämeen Sanomat.
  • http://www.verkatehdas.fi/
  • http://www.teh.net/ Trans Europe Halles
  • Hämeenlinna haluaa johtavaksi kongressikaupungiksi 23.11.2005. Hämeen Sanomat.