Kultakeskus

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

KULTAKESKUKSEN HISTORIAA


Kultakeskuksen juuret ulottuvat vuoteen 1897, kun kultaseppä Nestor Westerback perusti Helsinkiin kultasepänliikkeen. Suomen Kultaseppien Liiton perustava kokous pidettiin 15-16.10.1905 hotelli Kämpissä, Helsingissä. Jatkossa yhteenliittymän toivottiin harjoittavan myös tehdastoimintaa ja tuottavan puolivalmisteita kotimaiselle kultasepän alalle.

Kultakeskuksen tarina alkoi marraskuussa 1918, kun useat Venäjän vallankumouksen jälkeen Pietarista palanneet eturivin kultasepät perustivat porilaisen kultaseppä Isak Sahan johdolla yhteisen yrityksen, Suomen Kultaseppien Keskus Osakeyhtiön. Tehdas aloitti toimintansa Hämeenlinnassa keväällä 1921. Vuonna 1923 yhtiön nimi muuttui muotoon Kultakeskus Oy. Tehdas valmisti etupäässä hopeisia ja hopeoituja esineitä.

Hämeenlinnan valintaan tehtaan kotipaikaksi vaikutti ratkaisevasti sopivien tilojen löytyminen entisestä Schmausserin oluttehtaasta (Arvi Karistonkatu 2). Sinne kunnostettiin alakertaan konehalli, kultaus- ja hopeoimishuoneet, metallinpainajan huone, sulattamo ja työkaluviilaajan huone. Toiseen kerrokseen tuli hiomo, kiillottajan huone sekä erilaisia työhuoneita.

Suurimmat pulmat aiheutuivat aluksi henkilökunnan asunnonsaantivaikeuksista, olihan Hämeenlinnassa yleinen asuntopula. 1920-luvun puoliväliin mennessä tuokin hankaluus oli jo helpottanut. Tehtaan tuotanto ja liikevaihto kasvoivat tasaisesti. Tosin työntekijät eivät olleet tilanteeseen täysin tyytyväisiä, koska 1924-25 vaihteessa he olivat yli kolme kuukautta lakossa. 1930-luvun alussa palkkalistoilla oli jo 200 työntekijää.

Vuoden 1931 lama-aika kosketti myös Kultakeskusta. Työntekijät mm. lomautettiin kuukaudeksi ja hopean ja kullan saamisessa oli ongelmia. Laman jälkeen toiminnan koko ajan laajentuessa tehdas päätti 1930-luvun lopulla korottaa osakepääomaansa kaksinkertaiseksi, kuuteen miljoonaan markkaan. Tähän aikaan Kultakeskus oli Hämeenlinnan suurin veronmaksaja teollisuuslaitosten joukossa. Eino Westerbackin suvusta tuli Kultakeskus Oy:n omistaja vuonna 1955. Westerbackien suku omisti Helsingissä jo vuonna 1897 perustetun kultasepänliikkeen. Vuonna 1963 Westerback Oy ja Kultakeskus Oy yhdistettiin ja Westerbackin tuotanto siirtyi Hämeenlinnaan. Yhtiön nimeksi tuli Hopeakeskus Oy. Yhtiö ryhtyi 1960-luvun lopulla valmistelemaan muuttoa pois ydinkeskustasta, sillä yhtiön tontille ei mahtunut enää laajentamaan.

Yksi talon monipolvisen historian nimiä on Eino Westerback, joka rakennutti Hämeenlinnaan, Paroisille uuden, nykyaikaisen tehtaan, se valmistui 1975. Yrityksen nimi vaihdettiin taas Kultakeskus Oy:ksi. Enimmillään työntekijämäärä oli noihin aikoihin n. 400 henkeä. Yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Heikki S. Heikkilä ja Jaakko Heikkilä ostivat Kultakeskus Oy:n sen perustajasuvulta Westerbackeilta vuonna 1979.

Vuoteen 1975 asti kultatuotteet valmistettiin Helsingissä ja hopeatuotteet Hämeenlinnassa. Jaakko Heikkilä osti yrityksen kaikki osakkeet vuonna 1985 ja on siitä lähtien omistanut Kultakeskus Oy:n.

Alan muotoilu ja koristekuviot olivat varsin perinteisiä aina 1950-luvulle asti, jolloin Tapio Wirkkala aloitti Kultakeskuksen tuotannon uudistamisen. Yhteistyö kesti vuodesta 1951 vuoteen 1985. Wirkkala suunnitteli Kultakeskukselle yli 600 hopea-, pronssi- ja tinatuotetta, mm. ruokailuvälinesarjoja, taideteollisuus- esineitä ja koruja.


KULTAKESKUS NYKYÄÄN


Kultakeskus Oy on Pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2012 n. 17 miljoonaa euroa ja yrityksen palveluksessa on tällä hetkellä hieman alle 100 työntekijä. Hämeenlinnassa vuonna 1975 valmistuneissa toimitiloissa saman katon alla on yrityksen tuotanto, myynti, markkinointi, taloushallinto ja tehtaanmyymälä. Toimitusjohtajana vuodesta 1992 lähtien on toiminut Ilkka Ruohola. Yrityksellä on kaksi pääasiakasryhmää: jälleenmyyjät ja kuluttajat. Jälleenmyyjät ovat Kultakeskuksen merkittävin asiakasryhmä. Kultakeskuksella on vähittäisliikeasiakkaita Suomessa yli 500, Ruotsissa 80 ja Norjassa 30. Lisäksi vientiä on mm. Venäjälle ja Viroon.

Kultakeskuksen tuotevalikoimiin kuuluvat korut, hopeiset korpustuotteet (kahvikalustot, kynttilänjalat, tarjottimet, kulhot, maljat), hopeiset ruokailuvälineet, tina-, pronssi- ja kristalliesineet, mitalit, pokaalit, ansiomerkit sekä teollisuudessa tarvittavat platinatuotteet. Kultakeskus maahantuo myös kelloja. Tuotanto jakautuu kahteen päätuotelinjaan, hopeatuotteisiin ja kultakoruihin. Vuonna 1983 alkoi Kultakeskuksessa vahva investoimisputki, joka jatkui 1990-luvun alkuun asti. Täysin käsityövaltaista tuotantoa alettiin tällöin kehittää soveltuvin osin teollisemmaksi. Kultakeskus onkin hopean valmistuksen osalta yksi maailman moderneimpia tehtaita.

Vuonna 1989 Kultakeskus Oy osti vuodesta 1913 toimineen turkulaisen Auran Kultaseppä Oy:n, joka valmisti hopeisia ruokailuvälineitä, korpus-esineitä ja kultakoruja. Tehtaan tuotanto lopetettiin vuonna 1996 ja siirrettiin Turusta Hämeenlinnaan. Vuonna 2000 Kultakeskus Oy osti imatralaisen Jucka’s Designin, joka valmisti kultakoruja.

Kaupan myötä alkoi Kultakeskuksen uusi teknologia-aikakausi, sillä korutuotannossa alettiin käyttää hyödyksi tietokonepohjaista mallinnusteknologiaa. Kultakeskus Oy vahvisti asemaansa pohjoismaiden suurimpana pöytähopeiden valmistajana ostettuaan vuonna 2008 turkulaisen Kultateollisuus Oy:n. Kultakeskus Oy:n pöytähopeamallisto täydentyi kahdella suositulla ruokailuvälinesarjalla Tähkä- ja Suomi-sarjalla.Vuoden 2010 lopulla Kultakeskus Oy osti Suomen Rahapaja Oy:n palkitsemistuoteliiketoiminnan, joka käsittää kunnia- ja ansiomerkkejä sekä koruja.

LÄHTEET:

Hämeenlinnan historia; Ilkka Teerijoki (2014) Eligius: Jalot kullan takojat; Suomen kultaseppien liitto (2006) Muksuluksus – Lastenlahjatuote konsepti; Henna Hokkanen (2010) YAMK Design business ja muotoilun tutkimus Oma elämäkertani; Martta Helander (Toim. Jorma Kukkonen 2015)