Kruununmylly

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Kruununmylly. Kuva: Hannu Lehtonen
Hämeenlinnan Ruununmyllyn asuinalueella on aikanaan toiminut kruununmylly, jolla on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo. Mylly sijaitsee valtatien läheisyydessä Matkolammesta Katumajärveen laskevan Myllyjoen varrella Vanajanlinnantien alussa lähellä Harvoilanmäen asuntomessualuetta. Ruununmylly, josta 1900–luvun alkuun asti käytettiin nimitystä Kruununmylly, oli alun perin valtion omistama. Kruununmyllystä käytettiin 1600-luvulla myös nimityksiä Kuninkaanmylly ja Linnanmylly. Nykyisin kruununmylly kuuluu Katisten kartanoon, jonka omistukseen se siirtyi vuonna 1860. Mylly sijaitsee vain noin viiden minuutin ajomatkan päässä kartanosta, jolle se aikojen kuluessa on tuottanut mm. sähköä. Ruununmyllyssä sijaitseva jauhotehdas ei ole alkuperäinen 1500-luvun mylly, tiiliverhoiltu rakennus on valmistunut 1800-luvulla. Myllykoneisto, jota pyöritettiin sekä vesi- että sähkövoimaa käyttäen on ennallaan. Myllyssä voi nykyään järjestää monimuotoisia kokouksia, koulutuksia, seminaareja ja muita yritystilaisuuksia ja juhlia. Kruununmyllyssä on yhteensä noin 175 asiakaspaikkaa.

Historiaa

Kruununmylly perustettiin kuningas Kustaa Vaasan hallituskaudella 1500-luvulla Hämeen linnan alaisuuteen. Paikalla oli ollut mylly jo aikaisemminkin. Suurin piirtein nykyisen Ruununmyllynjoen, entisen Myllyjoen varrella, on todennäköisesti ollut mylly jo kauan ennen kruunun puuttumista myllyjen toimintaan. Kruununmylly-nimi kertoo, että kyseessä on valtion omistama mylly. Ensimmäinen maininta myllystä on Hämeen linnan vuoden 1539 tilikirjoissa. Tuohon aikaan myllyssä jauhettiin linnan kartanoiden, Hätilän, Saaristen ja Ojoisten jauhot. Kruunu alkoi periä myllyistä tullia. Jauhatus ohjattiin niihin ja valtio keräsi verotulot välistä. Myllyssä jauhettiin viljaa sotaväen tarpeisiin, linnan omaan käyttöön mm. vankilaan sekä linnan kartanoiden eli Hätilän, Saaristen ja Ojoisten käyttöön. Kruununmyllystä käytettiin 1600-luvulla myös nimityksiä Kuninkaanmylly ja Linnanmylly. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa on käytetty Kronokvarn-nimen ohella nimitystä Konungkvarn vielä 1900-luvun alussa.

Kruununmylly sijaitsi Mäskälän kylään kuuluvan Katisten rusthollin mailla. Kruununmyllylle ajettiin kuormia pitkin Kutalanjokea. Katisten tilan omistaja Henning Fulda valitti vuonna 1678, että kaupungin asukkaat pilaavat hänen kalanpyydyksensä soutaessaan pitkin jokea myllylle, minkä jälkeen veneliikenne kiellettiin. 1600-luvun puolenvälin paikkeilla myllyn yhteyteen rakennettiin Hämeen linnan saha. Kruununvouti Henning Fulda vaati 1690-luvulla myllyä itselleen ja se annettiinkin hänen haltuunsa. Samalla muodostettiin Kruununmyllyn perintötila, joka yhdistettiin Katisten ratsutilaan. Kun Katisten kartano muodostettiin 1800-luvun puolivälissä, jäi Kruununmyllyn yksinäistila Katisten kartanon omistukseen.

Nykyinen mylly

Katisten kartanon omistaja, kauppias, sittemmin kauppaneuvos Johan Fredrik Lönnholtz, rakennutti uudenaikaisen komean myllyn entisen paikalle vuonna 1866. Myllyn suunnittelusta ja piirustuksista vastasi forssalainen insinööri J. Hult. Mekaanikkona ja rakennusmestarina toimi Johan Axel Österling. Uusi mylly oli tarpeen, koska vanha puurakenteinen mylly oli huonossa kunnossa, eivätkä sen kaksi kiviparia riittäneet jauhamaan kaikkea seudun asukkaiden tarvitsemaa viljaa. Uusi jauho- ja ryynimylly oli kaksikerroksinen, tiiliseinäinen ja pärekattoinen rakennus, johon tehtiin kauniit, yläosastaan puolikaaren muotoiset pikkuruutuiset ikkunat. Jauhinkivet ja muu laitteisto sijoitettiin yläkertaan ja konehuone sekä ratashuone alakertaan. Uutta myllyä koetteli kuitenkin jo vuoden 1868 tammikuussa raju tulipalo, jossa mylly paloi sisältä lähes kokonaan ja laitteet tuhoutuivat käyttökelvottomiksi, samoin paloi myllyn pärekatto. Rakennuksen ulkoseinät säilyivät palossa ja joitakin laitteiden metalliosia voitiin käyttää uudelleen. Heti samana vuonna mylly korjattiin ja sinne hankittiin uudet jauhatuslaitteet. Seuraava tulipalo sattui 17. maaliskuuta vastaisena yönä vuonna 1894, jolloin ryynikone ja osa myllyn sisärakenteista tuhoutuivat. Tämänkin palon jälkeen mylly korjattiin nopeasti.

Ruununmyllyn yhteyteen perustettiin myös sähkölaitos, joka tuotti kartanoon sähköä. Myllyssä, jota käytettiin myös tullimyllynä, jauhettiin viimeiset jyvät maksua vastaan jauhoiksi vuonna 1954. Myllyä käytettiin myös ns. tullimyllynä, josta on yhä muistona vanhoja venäläisin kirjaimin merkittyjä tullilaatikoita. Viimeiset jyvät maksua vastaan jauhettiin 23.09.1954, mutta jauhot Katisten Kartanon omiin tarpeisiin jauhettiin vielä 1960-luvulla.

Erik German perusti myllyn yhteyteen vuonna 1927 lastuvillatehtaan, jossa käytettiin vesivoimaa. Hämeen Lastuvilla oli aikanaan maan suurin alan yritys, sieltä vietiin lastuvillaa mm. Englantiin ja Irlantiin. Lastuvillaa käytettiin lähinnä pakkausmateriaalina. Tehtaan toiminta loppui 1987, kun styroksi ohitti lastuvillan suosion pakkausmateriaalina. Viime vuosina myllyssä on toiminut savipaja.

Vesivoiman ansiosta Katisten kartanossa oli sähköt ennen kaupunkia. Vesivoimaperinnettä jatkaa 1990 asennettu uusi vesiturbiini. Lähellä sijaitsevat kaksi asuinrakennusta ovat lastuvillatehtaan henkilökunnan asuntoja. Rakennus on hyvässä kunnossa. Varsinaisessa myllyosassa toimi museo ja lastuvillatehtaan tiloissa Kyyrölän Saven paja ja keramiikkamyymälä sekä antiikkikauppa. Pato on hyväkuntoinen luukkupato. Hämeenlinnan vuonna 2007 järjestettyjen asuntomessujen yhteydessä Katisten kartano perusti myllyn sisälle ravintolan Kruununmylly.

Lähteet