Kivismäen kartano

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Kivismäen kartano Lammilla Sankolan kylässä ja on osa entistä Vanhaakartanoa, josta se erotettiin vuonna 1818 Terra Nova -nimisenä. Nykyinen nimi Kivismäki otettiin käyttöön omistajanvaihdoksen yhteydessä vuonna 1902. Kartanot muodostavat yhdessä erittäin kauniin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan viljelymaiseman, jota halkovat kartanoiden komeat koivukujat. Vanhoja kartanorakennuksia ympäröivät lehtevät puistot sekä monipuolinen kasvillisuus. Alueen vanhasta historiasta kertovat harjulla sijaitseva muinainen linnavuori sekä löydetyt muinaismuistot: Honkalinin rautakautinen kalmisto sekä uhrilähde. Pakanallista alkuperää on lisäksi Vanhakartanonpuistosta löydetty miekanhiontakivi. Kartanoiden välistä kaartavan maantien varressa on lisäksi kalmistokumpu.

Kivismäen kartanon kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa. Alakerta on ilmeisesti 1700- luvulta, ja yläkerta on lisätty siirron yhteydessä. Suuri lasikuisti lienee 1800-luvun keskivaiheilta. Kartanon toinen, mansardikattoinen asuinrakennus on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1820. Rakennus on perimätiedon mukaan Vanhankartanon entisen päärakennuksen siipi 1760- tai 1770-luvulta. Lisäksi rakennusryhmään kuuluu kolmas asuinrakennus, pakaritupa, 1800-luvun alkupuolelta. 

Pihapiirin talousrakennuksia ovat harmaa kivinavetta 1800-luvun keskivaiheilta, kaksikerroksinen aitta, aittarivi ja viljamakasiini. Päärakennusta ympäröivä englantilaistyylinen puisto on 1800-luvun alkupuolelta.

Omistajia

Terra Nova eli Uusi maa oli aikoinaan Kivismäen säterikartano, ja on kuulunut Etholen-suvulle. kartanon omistaja alikapteeni Georg Nikolai Etholen oli syntynyt vuonna 1836. Hän toimi 1800-luvun lopulla Hämeen tarkk'ampujapataljoonan 25. Reservikomppanian päällikkönä. Hänen tyttärensä Ellen Etholen avioitui agronomi Aleksander Casimir Ehrnrothin kanssa, ja heille syntyi ainoa lapsi Gösta Georg Robert Ehrnroth. Nikolai Etholen myi Kivismäen kartanon säteritiloineen vuonna 1902 tilanomistaja August Kartanolle ja tämän vaimolle Linda Marialle.

Kivismäen kartano on yksityisomistuksessa.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Lammin pitäjän historia I. Hämeenlinna 1972. ISBN 951-95061-0-1

Lähde, Heikki K.: Isojakojen Talonmuodostus. Lammin tilojen varhaisvaiheet. Padasjoki