Hyppää sisältöön

Kerkkola

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Kerkkolan kylä on Janakkalassa. Kerkkolan Ylöstalon tilan jugendtyylinen päärakennus on rakennettu vuonna 1905. Kuivaamoksi muutettu kivinavetta on vuodelta 1855. Rusthollari Kustaa Kerkkonen sai Suomen Talousseuran hopeamitalin pitäjän ensimmäisestä kivinavetasta. Navetan romaaninen oviaukko ja frontonin pyöröikkuna antavat keskiaikaisen vaikutelman. Ylöstalo sijaitsee peltomaisemassa Vanhan Hämeentien varrella.

base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiS2Vya2tvbGEiLCJ0eXBlIjoibWFya2VyIiwibGF0IjoiNjAuOTE2NDgiLCJsb24iOiIyNC43MTYxNCJ9XTsKICAgICAgICB2YXIgbWFwID0gbmV3IEdNYXAyKGRvY3VtZW50LmdldEVsZW1lbnRCeUlkKCJnb29nbGVtYXAxIikpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyBHU21hbGxNYXBDb250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyBHTWFwVHlwZUNvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IHd4TG9jYXRpb25Db250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5zZXRDZW50ZXIobmV3IEdMYXRMbmcoNjAuOTE2NDgsIDI0LjcxNjE0KSwgMTQpOwogICAgICAgIHd4QWRkTWFya2VycyhtYXAsIGZlYXR1cmVzKTsKICAgIH0KfSk7Cgp3eFVubG9hZEhvb2soR1VubG9hZCk7Ci8vXV0+Cjwvc2NyaXB0Pgo8ZGl2IGlkPSJnb29nbGVtYXAxIiBzdHlsZT0id2lkdGg6IDUwMHB4OyBoZWlnaHQ6IDMwMHB4Ij48L2Rpdj4K") 

Kerkkolan suku ja kylä

Kerkkosen suvun kantaisäksi mainittu Niilo Kerckola syntyi noin vuonna 1350. Hän omisti Kerkkolan talon Lammin pitäjän Niipalan kylässä. Jussi Laurinpoika Kerkkola, joka oli isäntänä Niipalan Kerkkolassa 1400-luvun puolivälistä lähtien, omisti myös varakkaan Tirmulan kartanon Lammilla. Lammilla asuneet veljekset Jussi ja Olavi Kerkkola ovat molemmat kotoisin Janakkalan Kerkkolasta. Myös Jämsässä on Kerkkolan suurtila.

Vuoden 1539 maakirjan mukaan Kerkkolassa oli kolme taloa. Kylä kuului silloin Mäskälän hallintopitäjään. Brusilan talo oli 1500-luvulla kolmena talona; Brusila I, II ja III. Kerkkola oli ensin perintötalo, joka autiokauden jälkeen joutui kruunulle vuonna 1587. Sen ensimmäiseksi isännäksi mainitaan Lauri Niilonpoika. Kerkkola oli ratsutilana vuosina 1600 - 1680, kunnes se tuli Hämeen ja Uudenmaan rakuunarykmentin everstiluutnantin komppanian rustholliksi. Sen aputiloina olivat Turengin Rokkala, Hausjärven Heikkilä sekä talo Mäntsälässä. Kerkkola oli Janakkalan vaurain talonpoikaistalo. Kerkkola oli nimismiehen talona vuosina 1679 - 1701. Ratsumiehet ja nimismiehet olivat Kerkkolan sukua.

Vuonna 1758 Heikki Heikinpoika Kerkkola osti talon verotilaksi. Hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1794 Kerkkola jaettiin perillisten kesken kahteen osaan: Ylöstaloksi ja Alastaloksi. Jälkimmäisen isännäksi tuli rusthollari Juho Heikinpoika Alastalo. Hänen poikansa Erkki Heikinpoika Alastalo omisti myös osan Lammin Riikosten rusthollista sekä Saarenmaan uudistilan. Hänen kuoltuaan lapsettomana liitettiin Alastalo Ylöstaloon. Ylöstaloa hallitsi rusthollari Heikki Heikinpoika vuosina 1774 - 1791 ja hänen jälkeensä leski Maria vuoteen 1807. Kerkkolan Ylöstalon isänniksi tuli vävyjä: Kustaa Juho Kustaanpoika Räikälä-Kerkkola ja hänen jälkeensä Risto Ristonpoika Jussila, joka siirtyi Jussilan talon isännäksi.

Nuori Kustaa Kustaanpoika Kerkkonen isännöi taloa tämän jälkeen vuosina 1842 - 1893. Hän rakensi Ylöstalon kivinavetan. Hän oli myös Janakkalan Säästöpankin perustaja ja Hamppulan kansakoulun johtokunnan jäsen. Kustaa Kerkkonen antoi lainajyvästön hoitopalkan Hamppulan koulun hyväksi Kustaa Paturin tavoin. Hän oli varakas mies yli 700 hehtaarin maaomistuksineen. Kustaa Kerkkosen puoliso oli Karoliina Vilhelmiina Idänpää-Heikkilä, jonka isä oli Vanajan Idänpää-Heikkilän talon vävy. Vilhelmiina Kerkkonen oli suomalaismielinen ja valistunut emäntä, joka järjesti mielellään ompeluseuroja ja muita tilaisuuksia. Kerkkosten poika, Heikki Kustaanpoika Kerkkonen meni naimisiin serkkunsa, Lahja Idänpään-Heikkilän kanssa. Tämän isä oli valtiopäivämies Juhana Idänpään-Heikkilä. Myös tämä pariskunta toimi yhteiskunnallisten asioiden hyväksi. Heikki Kerkkonen lahjoitti tontin Mallinkaisten koulua varten. Heidän poikansa Yrjö Kerkkonen oli pankinjohtaja sekä Janakkalan Sähkön johtaja. Kerkkolan Ylöstalo myytiin vuonna 1930. Päärakennuksen osti V.A. Koskinen, ja osa maista palstoitettiin tonteiksi.

Muita tiloja

Ylötalosta erotettiin vuonna 1918 Kotirinne -niminen tila rakennusmestari Paavo Kerkkoselle. Kerkkolaan kuuluivat myös uudistilat Saarenmaa ja Myllymaa. Edellisen osti verotilaksi rusthollari Erkki Heikinpoika Alastalo vuonna 1818, jälkimmäisen Isakki Olavinpoika Myllymaa vuonna 1848. Myllymaan tilalla oli Heikki Tuomaanpoika Kerkkolan vuonna 1633 perustama mylly. Kustaa Kustaanpoika Kerkkola osti tilan itselleen vuonna 1850. Myllymaasta lohkaistiin 1800-luvun puolivälissä Koskipään ja Harakkamäen tilat. Myös Saarenmaa jaettiin kahtia, ja myös sen K.K.Kerkkola osti verotilaksi.

Kerkkolan Brusila

Brusilan tila joutui kruunulle vuonna 1580 ja se läänitettiin Monikkalan herralle Hannu Hannunpojalle, joka hallitsi tilaa vuosina 1589 - 1602. Hänen jälkeensä rälssin haltijoita olivat: Barbara von Stilchen, Erkki Antinpoika Kirby, Judita Ebba von Stilchen ja Margareta Niederlandt-Lilliebrunn vuoteen 1678. Rälssin viljelijä Brusius Erkinpoika Brusius rakensi myllyn Sammaljokeen vuonna 1639 yhdessä Kerkkolan isännän kanssa. Brusiuksen miehiä palveli ratsumiehenä 1600 - ja 1700 -luvuilla. Brusila maksoi taksvärkkiä ja oli augmenttitalona Monikkalan rustholliin. Brusilan rälssitila pysyi Brusilan suvun hoidossa eelleenkin. Vuosina 1794 - 1817 Brusilan isäntä erkki Erkinpoika Brusila osallistui Norrköpingin valtiopäiville vuonna 1805 talonpoikaissäädyn edustajana. Seuraavat isännät olivat lautamiehiä. Vuonna 1848 Antti Kustaanpoika Hausjärven Laskolasta meni naimisiin Brusilan leskiemännän Helena Maria Kerkkola-Brusilan kanssa, ja seuraava Brusilan nimen ottanut vävyisäntä Juho Taavetinpoika Klemola-Brusila tuli Parolan Klemolasta. Hän toimi kunnan esimiehenä ja useissa luottamustoimissa. Hänen ja Maria Vilhelmiina Heikintytär Brusilan tytär Hilda hoiti tilaa vanhempiensa kuoleman jälkeen vuosina 1903 - 1905 kunnes meni naimisiin Ilmajoelta Brusilan työnjohtajaksi tulleen Frans Pirilän kanssa. Frans Emil Pirilä toimi monissa kunnan luottamustehtävissä ja yrityksissä kuolemaansa saakka; hän oli Osuuskauppa Sammon hallituksen puheenjohtajana vuosina 1930 - 1950, Janakkalan Meijerihallituksen ja Janakkalan Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja sekä Janakkalan seurakunnan luottamustoimissa. 1940-luvun alussa syntyneet Jaakko ja Ilkka Pirilä, perivät Brusila-Pirilän tilan.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9

http://goo.gl/Yb5Ux