Karan kylä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Entisinä aikoina Hausjärvellä sijaitseva Karan kylä muodostui Karan kartanon maista, jotka ulottuivat nykyiseen Riihimäkeen asti.

base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiS2FyYW4ga3lsXHUwMGU0IiwidHlwZSI6Im1hcmtlciIsImxhdCI6IjYwLjc5NTY5IiwibG9uIjoiMjQuODIyNjMifV07CiAgICAgICAgdmFyIG1hcCA9IG5ldyBHTWFwMihkb2N1bWVudC5nZXRFbGVtZW50QnlJZCgiZ29vZ2xlbWFwMSIpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgR1NtYWxsTWFwQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgR01hcFR5cGVDb250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyB3eExvY2F0aW9uQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuc2V0Q2VudGVyKG5ldyBHTGF0TG5nKDYwLjc5NTY5LCAyNC44MjI2MyksIDE0KTsKICAgICAgICB3eEFkZE1hcmtlcnMobWFwLCBmZWF0dXJlcyk7CiAgICB9Cn0pOwoKd3hVbmxvYWRIb29rKEdVbmxvYWQpOwovL11dPgo8L3NjcmlwdD4KPGRpdiBpZD0iZ29vZ2xlbWFwMSIgc3R5bGU9IndpZHRoOiA1MDBweDsgaGVpZ2h0OiAzMDBweCI+PC9kaXY+Cg==")

Karan kylän vaiheita

Kartano hallitsee yhä kylämaisemaa. Karan kylää kohtasi 1900-luvulla erilaisia vaiheita. Vuonna 1909 senaatti päätti muodostaa Riihimäestä itsenäisen kirkkoherrakunnan. Seurakuntaan liitettiin Hausjärveltä Karan ja Herajoen kylät sekä osa Arolammin kylästä ja myöhemmin myös Ryttylän eteläosa. Riihimäen seurakunta muodostui vuonna 1922, jolloin Riihimäen kauppala erosi Hausjärven kunnasta. Karan ja Ryttylän asukkaat anoivat vuonna 1927 siirtoa takaisin Hausjärven kuntaan, johon tunsivat kuuluvansa. Monien vaiheiden jälkeen toivoe toteutui vasta vuonna 1945, jolloin valtioneuvosto päätti maa-alueiden vaihdosta, ja karalaiset ja ryttyläläiset pääsivät takaisin Hausjärven alaisuuteen.

Sotavuosina myös Hausjärven Karaan tuli evakkoja Karjalasta, ja yli kaksikymmentä uutta tilaa syntyi heidän ansiostaan. Hiljainen hämäläiselämä sai piristystä arkeensa. Siirtolaisten lapset täyttivät koulun. Karan vanha koulu rakennettiin 1900-luvun alussa. Se sijaitsee Hausjärventien eli Vanhan Hämeentien ja Karantien risteyksessä.

Karan lasitehdas

Vuonna 1917 Karan perustettiin lasitehdas, jonka toimitusjohtaja Niemelä ajoi hanketta ja sai yhtiökumppaneikseen hämeenlinnalaisia, riihimäkeläisiä ja helsinkiläisiä liikemiehiä. Toiminnan keskeytti vuoden 1918 vapaussota, mutta tuotanto jatkui vuonna 1919 olojen rauhoituttua. 10 hehtaarin tehdastontilla olevassa tehtaassa puhallettiin lasia, tilauksia riitti,  ja työväkeä oli lisättävä. Kun työntekijöitä oli jo 109 henkeä, menekki väheni, tavara jäi varastoon. Maaliskuussa 1921 lasinpuhallus loppui, ja huhtikuussa yhtiö jätti konkurssihakemuksensa. Riihimäen lasitehdas osti irtaimiston ja purettavaksi joutuvan tehdasrakennuksen. 

Lähteet

Toivola, Lasse: Hausjärvi-kirja. Hämeenlinna 2001. ISBN 952-91-4038-X
Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
Toivola, Lasse: Sata vuotta Hausjärveä kuvin ja sanoin. Riihimäki 1990

Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen