Juho H. Tuhkanen

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Seminaarin johtaja, opettaja Juho Heikki Tuhkanen syntyi vuonna 1851 Kainuussa, Sotkamon Jormaskylässä ja kuoli vuonna 1932 Hämeenlinnassa. Hän oli mäkitupalaisvanhempien Matti ja Johanna Tuhkasen poika. Ensimmäinen puoliso oli Gustava Rosengren ja toinen Iida Maria Sundgren. Juho Tuhkasen lapsuus ja nuoruus kainuulaisessa mäkituvassa olivat ankeita köyhyyden vuoksi ja varsinkin nälkävuosien aikana. Hän pääsi kuitenkin oppilaaksi Kajaanin ala-alkeiskouluun kreivi Friedrich Wilhelm Bergin apurahan turvin, josta hän sai päästötodistuksen vuonna 1867. 

Mäkituvasta opetustyöhön

Juho Tuhkanen halusi lähteä lähetystyöhön, mutta hänen heikko terveytensä esti sen. Hän suoritti Helsingissä koneenhoitajan tutkinnon, mutta koska ala ei häntä kiinnostanut, hän hakeutui opetustyöhön. Saatuaan Jyväskylän seminaarista hospitanttitodistuksen vuonna 1872 hän toimi useilla eri paikkakunnilla kansakoulunopettajana. Vuonna 1890 Tuhkanen perusti Hämeenlinnaan yksityisen kiertokoulunopettajaseminaarin, jonka johtajana hän toimi 26 vuotta.

Tuhkasen seminaari toimi ensin Gaddin talossa Sibeliuksenkatu 10-12:ssa, sitten Hallituskadun ja Saaristenkadun kulmatalossa ja viimeiset vuodet Hätilässä Karinkuja 2:ssa. Tuhkasen seminaarista valmistui aikoinaan kaikkiaan 1305 alkukoulunopettajaa.

Juho Tuhkanen myös kirjoitti ja julkaisi monia kasvatustyöhön liittyviä kirjoja. Hän teki alkeisopetuksen oppikirjoja ja ohjekirjoja opettajille, toimitti aikakauslehtiä "Kyyhkynen" ja "Koti ja kiertokoulu". Tuhkasen kirjoittamat aapiset kuluivat kansakoululaisten käsissä; Koti-aapisesta otettiin yhdeksän painosta, joista viimeinen vuonna 1920. Kun Suomea koetteli sortokausi, Juho Tuhkasen kirjoittamaa Isänmaan maantieteellistä luku- ja oppikirjaa luettiin kotikouluissa kansan valistamiseksi ja rohkaisuksi. Juho Tuhkasen teokset luetellaan osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/J._H._Tuhkanen.

Taiteilijapoikia

Juho Tuhkasen poika oli taiteilija Toivo Gideon Tuhkanen (1877-1957). Toivo Tuhkanen syntyi Jalasjärvellä, mutta vietti lapsuutensa Hämeenlinnassa. Kainuu tuli tutuksi Toivolle jo lapsuusvuosina, ja hän maalasi paljon sen vaaroja ja järvimaisemia. Tuhkanen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa 1897-1902 opettajinaan mm. Helene Schjerfbeck ja Albert Gebhard. Taiteilija toimi Helsingissä piirustuksenopettajana vuoteen 1941 asti, jolloin perhe muutti Kainuuseen. Hänen poikansa Toivo Kalevi Tuhkanen (1918-2002) syntyi Helsingissä. Taiteilijauransa Kalevi Tuhkanen aloitti vasta isänsä kuoleman jälkeen, ja hän oli siinä itseoppinut. Hän maalasi yli kaksisataa muotokuvaa, joita häneltä pyydettiin jatkuvasti. Kalevi Tuhkanen kertoi usein Hämeenlinnan lyseota käyneen ja Paltaniemestä kotoisin olleen Eino Leinon elämästä ja muusta Paltaniemen kulttuuriperinteestä.

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

http://goo.gl/pvF9p

http://goo.gl/uYJUw