Jokioisten työväenyhdistys

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Työväenyhdistyksen synty

Suomessa alkoi 1890-luvulta lähtien saada kannatusta sosialistinen työväenliike, joka syrjäytti aiemman wrightilaisen työväenliikkeen edustajat. Wrightilainen työväenliike edusti kantaa, jonka mukaan työnantajien ja työntekijöiden väliset ristiriidat tulisi poistaa sävyisästi neuvottelemalla. Työväestö alkoi kuitenkin vähitellen nähdä liikkeen liian ylhäältä päin ohjatuksi ja työnantajan etuja ajavaksi. Vuoden 1903 elokuussa pidetyssä Forssan puoluekokouksessa Suomen Työväenpuolue muutti nimensä Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi ja siirtyi sosialistisille linjoille. Jokioisilla työväenyhdistys ehdittiin perustaa kolme viikkoa ennen Forssan kokousta, ja yhdistys oli alusta lähtien sosialistinen. Ensimmäinen puheenjohtaja oli maalari Hertell, joka kuitenkin pian muutti pois paikkakunnalta. Uuden työväenyhdistyksen hallituksen yhdestätoista jäsenestä neljä oli töissä Jokioisten neulatehtaalla ja näiden lisäksi tilapäisesti vielä puheenjohtaja Hertellkin. Vuoden 1903 lopussa yhdistyksellä oli jo 156 jäsentä. Ensimmäisenä vuonnaan yhdistys järjesti iltamia, näytelmäiltoja ja esitelmätilaisuuksia. Vuosien 1905-1906 aikana yhdistys siirtyi yhä enemmän huvitilaisuuksien järjestämisestä yhteiskunnalliseen toimintaan. Yhdistyksen alaosastoja perustettiin vuoteen 1906 mennessä Vaulammille, Pellilään, Saarelle, Latovainioon, Minkiöön ja Rehtijärvelle. Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa työväestö sai Jokioisilla 86 % annetuista äänistä. Jokioisten työväenyhdistyksen ja nuorisoseuran välit kiristyivät, kun ne joutuivat kilpailemaan oikeudesta käyttää kokouspaikkanaan kartanon omistamaa vanhaa kansakoulua. Työväenyhdistyksen edustajat kaappasivat vallan nuorisoseurassa ja koko nuorisoseuran vanha johto sai väistyä. Vanhalla kansakoululla sijaitsi myös yhdistyksen kirjasto, jossa oli 1400 nidettä, ja sahamies Almin asunnolla pidettiin lukutupaa. Tulipalo tosin tuhosi yhdistyksen kirjat vuonna 1920.

Vuoden 1918 jälkeen

Työväenyhdistyksen arkisto on ilmeisesti tuhottu vuoden 1918 sodan loppuvaiheissa, joten tiedot yhdistyksen alkuaikojen toimista ovat puutteellisia. Sodan alkaessa kuului Jokioisten punakaartiin 200 miestä, mutta määrä kasvoi luultavasti yli 400:n. Toimintansa työväenyhdistys aloitti sodan jälkeen virallisesti syksyllä 1919. Vuosina 1919-1920 oli yhdistyksen puheenjohtajana Kalle Palmu, joka työskenteli Jokioisten naulatehtaalla. Hävitty sota näkyi pitkään jäsenmäärissä, jotka vasta 1927-1928 lähtivät taas nousuun. Tuolloin alettiin rakentaa kauan suunnitteilla ollutta omaa taloa. Lamakauden vuoksi työt kestivät monta vuotta, ja ensimmäinen kokous omalla talolla pidettiinkin vasta 1934. 1920-luvun loppupuolella yhdistys alkoi suuntautua ulospäin ja osallistui työväenyhdistysten yhteistoimintaan, esimerkiksi kursseihin ja kokouksiin.

Nykypäivä

Nykyisin Jokioisten työväenyhdistys on Hämeen Sosialidemokraattien jäsenyhdistys. Työväenyhdistyksellä on As. Oy Ruokosuonrivissä vuokrattava toimitila, jonne mahtuu 40-50 henkilöä. Lisätiedot ja varaukset Eino Raitanen, p. (03) 4384 203.

Lähteet

  • Anttila, O. 1991. Kartanosta kunnaksi. Jokioisten historia. ISBN 952-90-3142-4
  • Yliaho, T. 1984. Tehtaalainen Lounaisessa-Hämeessä. Jokioisten naulatehtaan työntekijän muotokuva 1900-1940. ISBN 951-9074-88-0