Hyppää sisältöön

Johan Spelt (Kuormarenki)

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hauholaislähtöinen Matti Kokkala teki blogissaan mielenkiintoisen havainnon, joka liittyy Suomen sotaan (1808 - 1809) ja Hauhoon. Kuolleiden ja haudattujen luetteloista ei löydy hauholaisia! Vain yksi tuntematon Porvoon rakuunarykmentin kuormarenki kuoli Hauhon Vitsiälässä 8.3.1808 eli sodan alkuvaiheessa, jolloin Suomen armeija (tai Ruotsin armeija Suomessa) oli vetäytymässä kohti Pohjanmaata. Hämeenlinnasta oli lähdetty 7.3. eli edellisenä päivänä.

Kokkalan päätelmä on, että hauholaiset taisivat selvitä sodasta vähin uhrein, mikä voi pitää paikkansa. Suomen sodassa kuolleista ei tiettävästi ole löydetty listoja, vaikka jostain Kansallisarkiston uumenista ne saattavat löytyäkin. On vaikea silti uskoa, että yksikään hauholainen sotilas tai upseeri ei olisi heittänyt henkeään edes tauteihin tai pakkaseen.

Porvoolainen kuormarenki ei kuollut sodassa, vaikkakin sodan aikana, vaan hän kuoli ilmeisesti kuumetautiin matkalla kohti Pohjanmaata ja hänet haudattiin Hauhon kirkkomaahan. J.L. Runebergin runoelmassa Vänrikki Stoolin tarinat on omistettu yksi runo myös kuormarengille tai -rengeille. Kuormarengin nimi on Spelt - ja Kokkalan löytämän kuormarengin voisi nimetä esimerkiksi Johan Speltiksi. Runeberg loi rengistään kansallisromanttisen hahmon, jollaisia renkejä tuskin oli montakaan Suomen armeijassa.

Kuormarengit saattoivat olla esim. hämäläistalojen renkejä, mutta myös torppareita, poikia ja jopa isäntiä. Eikä isänniltä aina kysytty, halusivatko he antaa hevosensa armeijan käyttöön. Hevosia ja renkejä yksinkertaisesti vain otettiin tarpeen mukaan. Pahimmillaan tilanne oli se, että rengit joutuivat kulkemaan viikkokausia armeijan mukana ja niin renki kuin hevonen saattoivat menettää henkensä ankarissa oloissa, joissa keväällä 1808 liikuttiin. Onnekkaat rengit pääsivät takaisin jo viiden vuorokauden päivämatkan päästä, missä olivat ensimmäiset armeijan makasiinit, joihin tavaraa vietiin.

Kamppailu luontoa ja sotaa vastaan

Vaikka sotilaita ei Hauhon Kuolleiden ja haudattujen -luetteloista löydykään, monia muita viittauksia siihen, että sotavuonna 1808 sotilaita ja heidän läheisiään menehtyi. Ei sodassa vaan Hauholla

Ainakin kahdelta sotilaalta kuoli alle 30-vuotias vaimo. Ehkä sota epäsuorasti vaikutti heidän kohtaloonsa ja he joutuivat tekemään torpassa myös miesten töitä. Jos ainoa hevonen lähti sotilaan tai kuormarengin mukana, kuka muu auraa oli kiskomassa kuin ruotusotilaan vaimo lapsineen.

Sotilaiden lapsia kuoli lukuisia, joista kaksi kuoli tapaturmaisesti. Maria ja Johan Josephsonin 5-vuotias tytär ja 3-vuotias poika hukkuivat Eteläistenjärvellä lautalla, jolla ilmeisesti kuljetettiin eläimiä saareen.

Kuolleiden joukossa oli myös muutama sotaveteraani aiemmista sodista - sotilas Paul Reinhold Sivius, kapteeni Frederic von Krämer - ja sotilaan leski Brida Jörensdotter. Brida oli 86-vuotias kirkonköyhä, joka luonnollisesti kuoli vanhuuteen Torvoilassa.

Lähteitä

Kuormarenki. Vänrikki Stoolin tarinat. Wikiaineisto ([1])

Matti Kokkala. Tuntematon Suomen sodan uhri Vitsiälässä keväällä 1808. Entisajan ihmisistä ja tapahtumista 5.2.2022 ([2])

Hauhon seurakunnan arkisto. Kuolleiden ja haudattujen luettelot (1798-1817). Kansallisarkisto ([3])

Hauhon historia. 2 / Toimittanut Anneli Mäkelä-Alitalo. Hauho-seura. 2009 ISBN 978-952-92-5778-2