Jean Sibelius

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Sibeliuksen perhe

Johan Christian Julius "Jean" Sibelius (8. joulukuuta 1865 Hämeenlinna – 20. syyskuuta 1957 Ainola, Järvenpää) oli suomalainen kansallisromanttisen taidemusiikin säveltäjä. Hänen isänsä oli Christian Gustaf Sibelius (1821-1868) ja äitinsä Maria Charlotta Sibelius os. Borg (1841-1897). Maria Borg muutti leskeksi jääneen äitinsä Katariinan kanssa Hämeenlinnaan vuonna 1855 ja oli vain 20-vuotias avioituessaan jo keski-ikää lähenevän kaupunginlääkäri Christian Sibeliuksen kanssa vuonna 1862. Jeanin sisarukset olivat vanhempi sisko Linda Maria (1863-1932) ja nuorempi veli Christian (Kristian) (1869-1922). Isä Christian Sibelius tuli Hämeenlinnan tarkka-ampujakoulun lääkäriksi vuonna 1859, Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan ylilääkäriksi vuonna 1861 ja samana vuonna kaupunginlääkäriksi. Kuoli 47-vuotiaana lavantautiin Hämeenlinnassa 31.7.1868. Hänen jälkeensä jäi nuorinta lastaan odottava leski ja kaksi lasta sekä velkainen kuolinpesä. Silti Maria Sibelius koulutti lapsensa; Lindasta tuli opettaja, Jannesta säveltäjä ja Christianista lääkäri.

Sibeliuksen syntymäkoti
Sibeliuksen syntymäkoti

 


Sibeliuksen isä Christian Gustaf muutti Hämeenlinnaan vuonna 1861 saatuaan nimityksen pataljoonan- ja kaupunginlääkäriksi. Hän vuokrasi talon nykyisestä Hallituskatu 11:sta apteekkari Åkermanilta vuonna 1865. Samana vuonna syntyi tuleva säveltäjämestari perheen toisena lapsena. Jean Sibelius oli vain kaksivuotias perheen muuttaessa asunnosta pois. Jeanin muistikuvat syntymäkodistaan olivat hyvin vähäisiä. Hän muisti istuneensa isänsä polvella katsomassa lintukirjaa ja ryömineensä äidin jalkojen juureen, kun tämä soitti taffelipianoa. Sibeliusten muutettua pois talosta sillä oli lukuisia omistajia. Viimeisin heistä, kauppias Harald Grön, lahjoitti rakennuksen Hämeenlinnan kaupungille. Rakennus on museoitu Sibeliuksen kotimuseoksi.

Sibeliuksen lapsuus

Kun tohtori Sibelius kuoli äkillisesti lavantautiin vuonna 1868, Jean Sibeliuksen elämässä alkoi kiertolaisaika. Konkurssiin ajautuneen perheen oli pakko muuttaa. Maria-äiti joutui lapsineen muuttamaan äitinsä Katarina Juliana Borgin luokse Palokunnankatu 5:een. Talo osoittautui kuitenkin ahtaaksi ja perhe muutti kolmen vuoden jälkeen tilavampaan rakennukseen Hallituskadulle, josta he vuoden päästä siirtyivät taas Kasarmikadulle. Vuoden 1874 alussa kiertolaiselämä päättyi, kun perhe löysi talon Läntisen Linnankadun varrelta, nykyisen Sibeliuksenkadun ja Birger Jarlinkadun kulmauksesta vinosti vastapäätä Tähtipuistoa. Tässä asunnossa Jean eli 8-vuotiaasta aina ylioppilaskirjoitusten jälkeiseen kesään 1885. Läntisen Linnakadun asunnossa Jean oppi soittamaan pianoa ja viulua. Lyseon neljäsluokkalaisena hän alkoi opiskella viulun soittoa sotilaskapellimestari Gustaf Levanderin johdolla. Sibeliuksen perheen lapsilla oli yhteinen kamarimusiikkitrio, joka soitti klassista musiikkia, mutta myös Jannen säveltämiä kamarimusiikkiluonnoksia. Jo koulupoikana Jean aloitti säveltämisen. Tuona aikana isoäidin Janne-hutilukseksi kutsuma 10-vuotias poika sävelsi viululle ja sellolle esikoisteoksensa Vesipisaroita sekä varhaisimmat kamarimusiikkiteoksensa.

Läntisellä Linnakadulla ollut koti oli Sibeliuksen rakkain paikka Hämeenlinnassa. Sibeliuksen kasvuympäristönä Hämeenlinna oli rauhallinen ja kiireetön. Vanajaveden rannat toivat luonnon ja sen vaikutukset lähelle. Oman lisänsä antoivat varuskunta ja venäläinen sotaväki sekä soittokunnat. Kotimusiikki kukoisti ja musiikki-iltoja järjestettiin taajaan tahtiin. Maaseutu ja läheinen kartanoelämä toivat vaihtelua arkeen.

Vuonna 1885 Sibelius kirjoitti ylioppilaaksi Läntisen Linnankadun varrella sijainneesta Normaalilyseosta, minkä jälkeen hän muutti Helsinkiin opiskelemaan.

Sibeliuksen kouluvuosien talon rakennuspiirustuksiin voi tutustua Hämeenlinnan Lydiassa (http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/198_1_yhd.pdf.) Talo oli empiretyylinen, mutta sen ulkonäkö muuttui huomattavasti vuonna 1962, kun se remontoitiin osittain liiketaloksi ja seiniin tehtiin suuret näyteikkunat. Sibeliuksen aikaisen poikienhuoneen valtasi suutariliike ja muualla sisustusliike. Vuonna 1977 perustettu vanhojen rakennusten suojelutoimikunta esitti talon suojelemista, mutta Kummila Oy rakensi paikalle 1980-luvun alussa kerrostalon.

Sibelius nyky-Hämeenlinnassa

Taiteilijan mukaan nimetty puisto sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa ja sitä koristaa Kain Tapperin tekemä patsas taiteilijasta.

Lisätietoja

Sibeliuksen Hämeenlinna Virtuaalipolku.fi -palvelussa

http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/index.html

http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_sibelius.htm

Lähteet