Janakkalan Pyhän Laurin kirkko

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Janakkalan Pyhän Laurin kirkko. Kuva: Kimmo Hurri
 

Janakkalan Pyhän Laurin kivikirkko vihittiin käyttöön syyskuun 19. vuonna 1520.

Janakkalan ensimmäinen kirkko rakennettiin perimätiedon mukaan Birger Jaarlin ristiretken jälkeen 1200-luvulla. Se oli puukirkko ja sijaitsi nykyisen Pyhän Laurin kirkon kellotapulin paikalla. Sen läheisyydestä on löydetty useita hautoja, jotka ovat olleet ensimmäisen kirkon alla.

Kivikirkko on alkuaan ollut suorakaiteen muotoinen yksilaivainen pitkäkirkko, johon liittyivät pitkillä sivuilla sakaristo ja asehuone. 1800-luvulla siitä tehtiin ristikirkko. Länsipäädyn suippokaarisen portaalin yläpuolella on umpeenmuurattu pyöröikkuna. Länsipäädyn tiilikoristelun muodostavat viisi rombikuviota, suippokaariset komerot sekä ylinnä kohoava risti. Itäpäädyn koristelu on yksinkertaisempaa.

Nykyisin Janakkalan seurakunnassa on 14196 jäsentä. Se kuuluu Tampereen hiippakuntaan.

Kirkon rakentajat

Pyhän Laurin kirkon rakennuttajat kuuluivat Hämeenlinnan Tott-nimiseen käskynhaltijasukuun. Todennäköisesti vuosina 1508-1520 Hämeenlinnan päällikkönä ollut Aake Yrjönpoika Tott oli Janakkalan kirkon rakentaja. Hänen tätinsä, Yrjö Aakenpoika Tottin sisar oli Ingeborg Aakentytär, Sten Sture vanhemman puoliso, joka leskeksi jouduttuaan sai Hämeenlinnan läänin verot ja kuninkaallisen oikeuden esimerkiksi langettaa kuninkaan tuomioita. Hämeenlinnassa vuosina 1503-1507 elänyt Ingeborg oli kuuluisa hurskaudestaan ja varallisuudestaan, ja hänen aikanaan Pyhän Laurin kirkkoa alettiin todennäköisesti rakentaa. Ingeborg kuoli vuonna 1507. Veljenpoika Aake saattoi työn loppuun.

Aake Tottin kohtaloksi koitui kuningas Kristian II:n aloittama vaino. Vuoden 1520 kesäkuussa kuningas oli kutsunut Suomen ylimyksiä Ruotsiin, mm. Aake Tottin, joka ei kuitenkaan mennyt sinne. Kuninkaan edustaja tuli Hämeenlinnaan, ja Aake mestattiin marraskuun 28. vuonna 1520. Saman kuun 8. päivä oli Tukholmassa mestattu yli 80 henkeä: ylimyksiä, valtaneuvoksia ja kaksi piispaa kuninkaan kruunajaisten päätyttyä. Aake Tottin puolisonsa Märta Pentintytär (Ulf) tyttärineen vietiin vankeuteen Tanskaan neljäksi vuodeksi.

Tottin suvun kolme vaakunaa on hakattu kirkon itäpäätyyn. Eteläseinällä ollut neljäs vaakuna on siirretty Kansallismuseoon.

Pyhä Lauri

Janakkalan kirkko on omistettu Pyhälle Laurentiukselle. Kirkossa on häntä kuvaava veistos, jonka on tehnyt gotlantilainen taiteilija 1300-luvulla. Se on veistetty tammesta yhdestä puusta. Pyhä Lauri on puettu albaan, jonka päällä on pitkä, valkoinen päällyspuku, ns. dalmatika, jollaista käyttivät mm. Rooman keisarit. Se on yhä liturginen vaate kirkossa. Pyhimys on hymyilevä ja lempeännäköinen kiharapää. Laurentius oli Rooman kirkon arkkidiakoni 250-luvulla. Rooman paavina oli piispa Siktus II, joka surmattiin miekalla keisari Publius Licinus Valerianuksen toimeenpanemassa Rooman kristittyjen vainossa vuonna 258. Paavi pyysi ennen kuolemaansa Laurentiusta myymään kirkon kalleudet ja antamaan köyhille. Sen sijaan, että olisi luovuttanut kirkon aarteet Rooman prefektille, hän toi tämän eteen köyhät ja sairaat ja sanoi tälle:"Tässä luovutan sinulle kirkon aarteet". Laurentius ruoskittiin ja poltettiin halsterilla kuoliaaksi, ja hänet haudattiin Cyriacan katakombiin. Paikalle rakennettiin myöhemmin hänelle omistettu basilikakirkko, Lorenzo fuori le Murra. Tästä sai alkunsa Pyhän Laurentiuksen palvontakultti, joka levisi läntiseen katoliseen kirkkoon. Monet Suomen vanhat kirkot ovat hänelle pyhitettyjä. Pyhä Laurentius oli köyhien, kirjastonhoitajien, palosotilaiden, kokkien, leipurien, koululaisten ja majatalonpitäjien pyhimys. Elokuun 10. pidettiin Janakkalan kirkossa Laurin messu ja uhrijuhlaa vietettiin samoihin aikoihin Pyhän Laurin lähteellä.

Pyhän Laurin lähde

Alkuaan Pyhän Laurin lähde eli Piispan lähde oli pakanuuden ajan Taara-jumalalle pyhitetty uhrikarsikko. Taarala-niminen paikka esiintyy 1700-luvun kartassa, ja kirkon lähellä oleva kylä on nimeltään Tarinmaa. Lähteen läheltä on löydetty polttohauta keihäänkärkineen ja pronssiesineineen. Pakanalliselle uhripaikalle annettiin kirkonmiehen nimi, mutta se ei lopettanut lähteen luona harjoitettuja juopotteluita, syöminkejä, uhraamisia ja taikauskoisia menoja. Vuonna 1731 Turun konsistori huomautti asiasta papeille, mutta vielä 20 vuotta myöhemmin väki vietti Laurinmessupäivänä uhrimarkkinoita "Janhacckalan" uhrilähteellä. Laurin lähteessä pulppuaa yhä tänäänkin kirkas vesi.

Keskiaikaisia veistoksia

Vanhin Janakkalan kirkon puuveistos on 1200-luvulta peräisin oleva osin rikkoutunut Istuva madonna. Kruunupäinen naispyhimys on 1300-luvun alkupuolelta. Kultavärillä maalattu Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi on 1400-luvulta. Pyhän Laurin patsaan lisäksi kirkossa muitakin pyhimysveistoksia: Rengon kirkon suojelupyhimys Pyhä Jaakob vanhempi, Jerusalemin arkkidiakoni Pyhä Tapani, Norjan kuningas ja kansallispyhimys Pyhä Olavi sekä Juudas Iskariotin tilalle valittu apostoli, Pyhä Matias.

Lähes puolitoista metriä korkea Jeesus ristillä -veistos on 1400-luvulta. Veistos oli alunperin kirkon alttarilla, josta se vietiin vintille vuonna 1851 valmistuneen alttaritaulun tieltä.

Muut kirkon varustukset

Pyhän Laurin kirkon saarnatuoli on 1600-luvun alkupuolelta. Sitä kannattaa kuusikulmainen pylväs. Saarnatuolin uusi katos eli taivas rakennettiin vuonna 1662. Samana vuonna rakennettiin kellotapuli puusta. Vuonna 1783 päätettiin rakentaa uusi tapuli mädänneen tilalle. Rakennusmestari Matti Tolpo piirsi kellotapulin piirustukset, joiden mukaan alaosa tehtiin kivestä, yläosa puusta. Tapuli valmistui vuonna 1792.

Kirkossa on kaksi kelloa, joista suurempi valettiin ensi kerran Turussa vuonna 1767. Pienempi kello on peräisin vuodelta 1687. Kellon tekstissä mainitaan mm. Arvid Reinhold Brunow, Sauvalan herra.

Kirkon katossa on kaksi 24-haaraista kynttiläkruunua, joista vanhemman on lahjoittanut Anders Johan Liljebrunn. Yhden kolmesta kristallikruunusta lahjoitti kunnallisneuvos Kustaa ja Miina Kiipula tyttärensä muistoksi.

Pyhän Laurin kirkon itäpäädyssä olevan alttaritaulun maalasi taidemaalari Berndt Abraham Godenhjelm vuonna 1851 Monikkalan kartanossa. Maalaus esittää ristiinnaulittua Jeesusta, jonka jalkojen juuressa on opetuslapsi Johannes, äiti Maria ja Maria Magdaleena, jonka mallina oli Monikkalan kartanon nuori rouva Fredrika Vilhelmiina Hisinger-Gyllenberg. Maalauksen Kristus ei ole yhtä kärsivän näköinen kuin keskiaikaisen puuveistoksen Kristus.

Sukuvaakunat ja penkkijärjestys

Kuten useimmissa Suomen kivikirkoissa, Janakkalan kirkon seiniä koristavat paikkakunnalla asuneiden aatelissukujen vaakunat, jotka ovat peräisin 1600-luvun lopulta. Sukuja olivat: Uggla-suku, Brunow-suku, Stierncreutzin ja von Franckin suvut.

Alkuaan Pyhän Laurin kirkossa oli vain erilliset penkit, jotka siirrettiin sivuun, kun kirkon lattian alle haudattiin merkkihenkilöitä. 1730-luvulla tuli voimaan kirkollinen penkkijärjestys, joka ilmaisi ihmisten yhteiskunnallisen säädyn. Kuorissa sijaitsevat, arvokkaimman penkit saivat Hakoisten Ugglat ja Sauvalan Brunowit. Janakkalan kirkon hyväksi paljon tehnyt, Monikkalan kartanon herra Anders Johan Lilliebrunn sijoitettiin kappalaisen penkin paikalle, jolloin hän oli arvossaan ensimmäinen. Tämä harmitti Brunowia, joka vaati piispalta pääsyn lehterille Lilliebrunnin yläpuolelle. Hakoisten kartanon omistaja vänrikki Karl Berndt Uggla ei myöskään hyväksynyt Lilliebrunnin paikkaa kuorissa, joten hän kantoi hänen penkkinsä hautausmaalle ja poltti ne.

Vuoden 1850 remontin yhteydessä penkkijärjestystä muutettiin ylimalkaisemmaksi; maanomistajat kuitenkin saivat etummaiset penkit.

Ristikirkoksi

1800-luvun alussa Pyhän Laurin kirkon ikkunoita lisättiin ja entisiä suurennettiin. Vuonna 1825 Carl Ludvig Engel teki piirustukset kirkon laajentamiseksi ristikirkoksi. Vanha sakasti ja asehuone purettiin vuonna 1843. Vuonna 1844 tarkistettu suunnitelma toteutettiin 1840-luvulla. Samassa yhteydessä rakennettiin uusi oktogonin puolikkaan muotoinen sakaristo kirkon itäpäähän. Kivinen kattoholvi purettiin ja uusi tehtiin puusta. Kirkon oven yläpuolelle kirjoitettiin: "Kahdella ristillä isonnettu Keisari Nikolai I hallituksen aikana vuonna 1849 Joh. Backbergilta."

Kirkko sai urut vuonna 1879. Ne uusittiin vuonna 1929. Vuonna 1933 kirkon sisätilat uusittiin arkkitehti Carolus Lindbergin suunnitelman mukaan.

Lähteet

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

http://www.janakkalanseurakunta.fi/tilat/pyhan_laurin_kirkko/historia/