Janakkalan Jana

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Janakkalan Janan 25-vuotisjuhlan lippu- ja viirikulkue, Janakkala-seuran arkisto

Janakkalan Jana ry on SM-tasolla menestynyt urheiluseura, joka perustettiin jo vuonna 1929. Seuran omistuksessa on Turengin Kuumolatalo. Nykyään Janassa on kuusi eri urheilujaostoa, joissa lajeina ovat yleisurheilu, alppihiihto, mäkihyppy, hiihto, pesäpallo sekä kuntoliikunta. Jäseniä Janassa on yhteensä yli 700.

Historia

Turengin Kuumolatalolla 20.1.1929 keskusteltiin ensimmäisen kerran seuran perustamisesta. Paikalla oli palokunnan voimistelijoita ja urheilijoita, sekä Janakkalan suojeluskunnissa toimineita harrastajia. Noin kahden kuukauden päästä eli 17.3.1929 pidettiin perustava kokous, jossa ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Vihtori A. Koskinen (syntyi Tervakoskella 9.12.1876, kuoli 23.5.1942). Muita seuran nimivaihtoehtoja olivat mm. Jylhä, Jousi, Monnit ja Oma. Lopulliseksi nimeksi tuli kuitenkin Voimistelu- ja urheiluseura Janakkalan Jana ry. Nimen perusteluna oli ” suora ja rehti kilpailu alkupisteestä loppupisteeseen”.

Seuran päämäärät 1930-luvulla

Ensimmäisissä säännöissä seuran tarkoituksena päätettiin olevan jäsenten ruumiillisen ja henkisen vireyden ylläpito ja kehitys. Toteutuksessa käytettiin apuna urheilu- ja muiden liikunnallisten harjoitusten järjestämistä, koulutustilaisuuksia ja kilpailuja. Vaikka menestystä kilpailuissa tavoiteltiin alusta asti, se ei kuitenkaan ollut tärkein päämäärä. Urheilun lisäksi henkisillä harrastuksilla oli huomattava osa. Seura järjesti mm. näytelmäpiirejä, teatterinäytöksiä, juhlia ja kerhotilaisuuksia. Jana kantoi suuren vastuun kansalaiskasvatuksesta. Ensimmäisiä urheilulajeja olivat yleisurheilu, hiihto, mäenlasku sekä voimistelu. Ne ovat kuuluneet seuran ohjelmaan tähän päivään saakka.


Jäsenmäärä oli alkuvuosina muutamia kymmeniä ja koko 1930-luvun se pysyi alle sadan. Aluksi urheilutoiminta sijaitsi Iso-Hiiden kartanon mailla, jonne suojeluskunta oli 1920-luvulla rakentanut kentän. Vuonna 1932 Janakkalan kunta hankki jäsenten aloitteesta maa-alueen Liinalammen vierestä uutta urheilukenttää varten. Kentän rakentamista ei kuitenkaan saatu edes alulle, koska sota keskeytti rakennushankkeen.


Liinalammen urheilukenttä, maalaus. Janakkala-seuran arkisto

Sotien jälkeen 1940–1950-luvulla

Sota vaikutti myös Janaan, sillä talvi- ja jatkosodan aikana seuran toiminta lamaantui. Toiminta käynnistyi uudelleen vuoden 1944 lopulla, jolloin suojeluskunnan lakkautuksen seurauksena seuratalo Kuumola tuli Janan omistukseen. Jäsenmäärä ja toiminta lähtivät ennennäkemättömään kasvuun, ja jo vuonna 1949 jäseniä oli 956. Hiihtojaosto otti ohjelmaansa pujottelun vuonna 1945, mutta se vakiintui ohjelmistoon vasta 1970-luvulla. Toinen laji, joka aloitettiin, oli suunnistus, jossa 1950- ja 1960-luvuilla saavutettiin menestystä aina SM-tasoa myöten.


Janakkalan Jana osallistui Helsingin Suurkisoihin 1947, jossa oli mukana 211 janalaista. 10.2.1947 Jana sai oman lippunsa, joka oli arkkitehtuuritoimisto Lappi- Seppälän ja Martaksen suunnittelema.


Kyläosastot

Vuonna 1955 Janakkalan Janassa oli 1360 henkeä. Ihmiset olivat jakautuneet eri kyliin ja kyläosastoja oli yhteensä kuusi. Kyläosastot olivat: Turenki (411 jäsentä), Tarinmaa (271 jäsentä), Leppäkoski (212 jäsentä), Jokimaa-Mallinkainen (153 jäsentä), Saloinen (164 jäsentä) ja Tanttala (141 jäsentä). Leppäkosken kyläosasto perustettiin ensimmäisenä, heti samana päivänä kun Janan johtokunta antoi luvan kyläosastojen perustamiselle. Kyläosastojen välillä oli monenlaista kanssakäymistä ja kilpailua. Erityisesti pesäpallo- ja lentopallo-ottelut olivat suosittuja. Kyläosastojen voiman näkyvin saavutus oli vuoden 1956 suurkisat, joissa mukana oli 313 janalaista.


H.G Standertskjöld lahjoitti urheilutaloa varten puolen hehtaarin tontin Leppäkoskelta. Rakennus valmistui kokonaan 1957. Leppäkoskelle perustettiin myös Urheilutalo- niminen rahasto, jonka varoja on käytetty kylän hyväksi.


Janan kehittynyt urheilutoiminta

Antti Koskinen (kuoli 1960) toimi 23 vuotta Janan puheenjohtajana. Hänen aikanaan yleisurheilussa pysyttiin seuraluokittelussa valioluokassa. Suunnistus alkoi kilpailla 1960-luvun alussa Janan menestyksellisimmän ja eniten harrastetun lajin asemasta. Painissa päästiin SM- kisojen mitalisijoille. Myös pesäpallo menestyi. 1960-luvulla nousi telinevoimistelu näkyväksi lajiksi, mutta se ei jatkunut pitkään, koska pätevää valmentajaa ei löytynyt. Antti Koskisen jälkeen puheenjohtajaksi tullut Oiva H. Mansikkamäki valittiin Janan kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1971. Näihin aikoihin alkoi Kuumolan asema paikkakunnan tärkeänä kokoontumispaikkana heiketä.

Talous alkoi 1970-luvulla heiketä, mikä vaikutti myös urheilun aseman heikentymiseen. Tämän seurauksena muun muassa paini, suunnistus ja voimistelu päätettiin lopettaa. Se ei ollut kuitenkaan ainoa syy vaan Janalla oli pulaa pätevistä vetäjistä.
Ensimmäiset muutokset seuran sääntöihin tehtiin 50-vuotissyntymäpäivien alla. Esimerkiksi seuran nimi lyheni pelkäksi Jana ry:ksi.
Janan yleisurheilu sai uutta potkua, kun Liinalammen kenttä rakennettiin uudelleen ja Turengin liikuntahalli valmistui vuonna 1997. Mäkihypyn ja yhdistetyn harrastajat irrottautuivat hiihtojaostosta 1990-luvulla ja perustivat oman jaoston.


2000-luvun alku

Janan lippu oli jo 50 vuotta vanha 2000-luvun alussa ja osa janalaisista halusi uudistaa sitä, mutta asian vastustajia oli niin paljon, että hanke ei edennyt ensimmäisellä kerralla. Asia otettiin esille kuitenkin uudelleen vuonna 2004 puheenjohtaja Auvo Taposen toimesta ja uusi lippu vihittiin käyttöön kesällä 2006. Lippu on turenkilaisen Juhani Heinemaan suunnittelema. Uudessa lipussa keskeisenä sanomana on viestinjuoksija, joka symboloi yleisseuran ohjelmassa olevia useita lajeja.


Lajijaostojen toiminta on ollut 2000-luvulla entistä itsenäisempää ja ne ovat vastanneet itse taloudestaan yhteisiä yleiskuluja lukuun ottamatta. Yhteenkuuluvuutta on yllä pitänyt lähinnä yhteinen kokoontumispaikka Kuumolatalo. Eri lajien yhteistoiminta on vähentynyt, jonka seurauksena pienempien lajien mahdollisuudet järjestää näyttäviä urheilutapahtumia on heikentynyt.

Jaostot

Jana on jaettu kuuteen jaostoon, joista yleisurheilu on suurin. Se on ollut mukana toiminnassa seuran perustamisesta lähtien ja nykyään siinä on noin 280 jäsentä. Jaoston puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2003 asti Arja Keltomäki. Janan yleisurheilijat ovat saavuttaneet menestystä 2000-luvulla muun muassa SM-kisoissa saaden lukuisia mitaleja, mutta jo aikaisempina vuosina Janan urheilijat ovat menestyneet. Esimerkiksi 1950-luvulla pituushyppääjä Matti Koskinen ylsi maaottelutasolle asti samoin kuin juoksija Tapio Mikkola 1970-luvulla.

Myös hiihtojaosto on ollut olennainen osa Janaa aina perustusvuodesta lähtien ja sen toiminta on ollut aktiivista alusta asti. Hiihtojaoston puheenjohtajana toimii Jukka Rantala. Hiihdon lisäksi Janassa on toiminnassa kaksi muuta talviurheilujaostoa: alppihiihto ja mäkihyppy. Mäkihyppyjaoston puheenjohtaja on vuodesta 2002 ollut Markku Jantunen. Toimintaa järjestetään nykyään muun muassa Rahitun hyppyrimäessä ja aikaisemmin myös esimerkiksi Turengissa Kansanpuiston mäessä ja Saloisilla.


Alppihiihtojaosto perustettiin 1972 ja Jana on mm. järjestänyt pujottelun SM-kilpailut vuonna 1978. Alppihiihtojaoston puheenjohtajana toimii Ismo Nieminen. Toiminta sijoittuu pääasiassa laskettelukeskus Kalpalinnaan.


Vuonna 1961 perustettiin Janan kuntoliikuntajaosto, koska ihmiset haluttiin saada liikkumaan. Vuonna 1990 remontoitiin Kuumolantalon kuntosali aktiivisten jäsenten avustuksella. Jaoston toiminta onkin keskittynyt pääasiassa Kuumolantalolle ja siellä järjestetään mm. ohjattua ryhmäliikuntaa sekä lapsille että aikuisille. Myös Turengissa monena vuotena järjestetty Pingviinihölkkä on kuntoliikuntajaoston aikaansaama tapahtuma.


Pesäpallojaosto on perustettu vuonna 1933. Kotikenttänä toimii Kansanpuiston kenttä. Yksi merkittävimmistä henkilöistä pesäpallojaostossa on ollut Arvo Koivunen, joka on tehnyt valtavaa työtä seuran pesäpalloilun eteen. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä seurassa on mukana paljon nuoria.


Kuuden nykyään toimivan urheilujaoston lisäksi Janassa on toiminut aiemmin voimistelujaosto (1930-luvulta 1970-luvulle), suunnistusjaosto (1940-luvulta 1970-luvulle), painijaosto (vuodesta 1938 1980-luvulle), pyöräilyjaosto (1948-1954), uintijaosto (1953-1964) sekä triathlonjaosto (1994-2000).

Lähteet

http://www.janakkalanjana.fi/

Menestystä kentillä ja saleilla, Janakkalan Jana 80 vuotta. Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki 2009

Janakkala ennen ja nyt 2002

Janakkala ennen ja nyt 2009


Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.
Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen