Inkalan kartano

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Inkalan kartano sijaitsee Hattulassa Alajärven rannalla. Hämeen härkätie kulkee kartanon ohi vähän kauempana rannasta.  

 


Historia

Inkala tunnetaan 1500-luvulta asti. Sen kantatila Uotila oli vanha Katinalan rälssitila, joka luovutettiin kruunulle vuonna 1693. Siihen yhdistettiin Kouvolan kylän Laurilan ja Siirosen perintötilat ja se ostettiin perinnöksi vuosina 1839-1845. Inkala on ollut monien eri sukujen omistuksessa; näistä mainittakoon Katinalan sukua oleva rälssimies Antti Jussinpoika vuosina 1553-1571, hänen sisarenpoikansa vouti Jöns Skytte, de la Gardie, Cruusin suku sekä laamanni Georg Adolf Wetterhoff vuosina 1855-1872, tämän langon poika insinööri Hugo Kasimir Nordenswan vuosina 1875-1878. Vapaaherra Karl Henrik Johan Standertskjöld omisti kartanon vuosina 1903-1924. Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen perustaja Fredrika Wetterhoff asui nuoruutensa Inkalan kartanossa. Vuonna 1931 merikapteeni Juho Aksel ja Helga Lahtinen ostivat Inkalan. Kartano on ollut samalla suvulla siitä asti.

Inkalassa on pitkät perinteet vierastoiminnasta. 1930-luvulla Lahtisten kapteenituttavien perheet vierailivat ahkerasti Inkalassa. Sota-aikaan Inkalassa oli sotaa paossa perheitä Helsingistä. Muun muassa K.A. Fagerholmin perhe asui kartanon Mäkimökissä. Kesävierasperinne eli vahvana 1950-1970 -luvuilla. Osa vieraista oli vuokrannut mökin tai aitan, osa oli perheen omia vieraita ja sukulaisia. Retkiryhmät ja hääseurueet löysivät Inkalan kartanoromantiikan 1980-luvun lopulta alkaen. Nykyään suurin asiakasryhmä ovat kokousasiakkaat ja edustustilaisuuksien järjestäjät. Inkalan matkailutoiminta on osakeyhtiöitetty vuonna 2007. Toiminnasta vastaa Leila Ylitalo. Majoitustoiminnan lisäksi Inkalassa harjoitetaan maanviljelyä ja vuodesta 2002 lähtien myös alpakoiden kasvatusta.

Rakennukset

Kartanon empiretyylinen päärakennus on rakennettu 1805-1810. Matalan satulakaton peittämän, kaksikerroksisen hirsirakennuksen symmetrinen ja säännöllinen ikkunajako muistuttavat empirestä, mutta myöhemmin tehdyt muutokset ovat tuoneet siihen uusia piirteitä: koristeellisen lautavuorauksen ja pitsiset avokuistit suunnitteli yliarkkitehti Edelfelt kartanon päärakennukseen 1800-luvun loppupuoliskolla. Kartanon pääsisäänkäynti entisöitiin vuosisadan alun tyyliin vuonna 1999. Kartanon ulkoasu on museoviraston suojeluksessa. Pihapiirissä on myös useita majoituskäytössä olevia rakennuksia.

Lähteet

http://www.inkalankartano.fi/
Pohtokari, Kaika: Andien alpakat Suomessa, julkaisussa: Moda 2004: 2, s.70-71
Jutikkala, Eino & Nikander, Gabriel (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat III. Helsinki 1945.