Iittalassa on käyty koulua vuodesta 1872

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Sauvolan vanha kansakoulu.png
Ensimmäisen kerran Kalvolassa suunnitteli koulun perustamista kirkkoherra Sauren jo v. 1799, mutta hän kohtasi vielä vastustusta. Piispantarkastuksessa v. 1860 todettiin pitäjäläisten lukutaito edelleen heikon puoleiseksi. Tällöin päätettiin kyläkunnissa asettaa sunnuntai- eli pyhäkoulut, joissa "kristillisesti mieltyneet miehet eli vaimot ilman maksotta opettavat lapsia."

Vuonna 1865 kirkkoherra Skogströmin aikana palkattiin kokeeksi vaivaiskassan lainan turvin vuoden ajaksi "hyvillä todistuksilla varustettu neitsy Wilhelmina Nyman", joka opetti kiertokoulua aina kuusi viikkoa kussakin talossa. 

Jo ennen 1866 kansakouluasetuksen julkaisemista oli perustettu Hausjärven (1856), Janakkalan (1861), Sääksmäen (1864) ja Vanajan (1865) kansakoulut. ”Kansakoulujen isä” Uno Cygneus oli lähettänyt asiasta kirjeen kirkkoherralle W.A.Skogströmille. Tuona vuonna 1867 ei asia vielä pitäjän kokouksessa saanut kannatusta. Syynä olivat mukaan sekä huonot ajat, että yleinen luulo, että se kasvattaa lapset säädystänsä pois ”herroiksi” ( Aukusti Salon maininta ja viittaus sanomalehti Hämäläisen kirjeenvaihtajan artikkeliin vuodelta 1868.

Vihdoin lahjoitti Kutisten kartanon omistaja, leskirouva Charlotta Barck koululle ensimmäisen tontin Sauvalan kylästä. Kansakoulun rakennustoimikunta valittiin vuoden vaihteessa 30.1.1869. Valmistelu eteni verkkaan, seuraavana vuonna hyväksyttiin kruununvouti Lindströmin laatimat piirustukset ja alettiin laskea aineiden ja päivätöiden määriä pitäjäläisiltä. Kanttori A Erlund palkattiin 150 markalla hoitamaan asiaan liittyvät kirjoitus ym. työt.

Sateisen kesän ja huonon rakennusvalvonnan vuoksi ja kovasta lämmittämisestä huolimatta piti opettajalle perheineen vuokrata kevättalvella toinen asunto ja koulun lattiat jo seuraavana vuonna purkaa ja korjata. Ensimmäisessä punaisessa hirsisessä koulurakennuksessa aloitettiin koulunkäynti syyskuun 2. päivänä vuonna 1872. Opettajana toimi Jyväskylän seminaarista valmistunut David Hämäläinen. Ensimmäiseen koulun johtokuntaan kuuluivat kirkkoherra Skogström, kunnallisneuvos J. F. Lönnholtz, kartanonomistaja Oskar Finne, talollinen Kustaa Vihtilä, talollinen Kaarle Tiitinen ja virkatalon vuokraaja Kaarle Kyhkynen.

Oppilaita ilmoittautui heti 38 poikaa, mutta vasta kahdeksan vuotta koulun perustamisen jälkeen harkittiin tyttöluokan aloittamista. Kolmen vuosikymmenen kuluttua otettiin ensimmäinen naisopettaja. Vähän myöhemmin pystytettiin tontille toinen koulurakennus, "Puukoulu", joka on se keltainen rakennus, jossa nykyisin kesäisin toimii naivistisen taiteen näyttely. Siinä oli luokkien lisäksi opettajien perheiden asuntoja, kuten vanhan ajan kouluissa kuului olla. Ensimmäinen punainen koulu sai noin sata vuotta sitten rinnalleen nykyisen puukoulurakennuksen. Vanhin punainen koulu purettiin 1965 ja tilalle rakennettin opettaja-asuntolan eli nykyiset rivitalot. 1953 valmistui keskuskansakoulun ensimmäinen vaihe, komea keltainen kivikoulu.

Peruskouluun siirtyminen

Suurten ikäluokkien aloittaessa koulunsa 1950 -luvulla oppilasmäärät olivat kasvanet huomattavasti. Yhteiskunta oli muuttunut sellaiseksi, että tarvittiin enemmän opintoja. Yhä useammalla oli myös varaa jatkaa kansakoulun jälkeen oppikoulussa. Kansalaiskoulu ja sen jatkoluokat ohjasivat oppilaitaan kädentyön taitoja vaativiin ammatteihin.
Kouluhallituksen pääjohtaja R. H. Oittisen kouluohjelmakomitea esitti raportissaan 1959 kansa-, kansalais- ja keskikoulun yhdistämistä 9-vuotiseksi kunnalliseksi kouluksi, peruskouluksi, jossa ala-aste kestäisi 6 luokkaa, yläaste 3. Eduskunta hyväksyi ns. peruskoulun puitelain vuonna 1968. Peruskouluun siirryttiin 1972 - 1977, Kalvolassa vuonna 1976, ja viimeisinä siirtyivät Helsinki ja sen ympäristökunnat. Ns. maaltapako oli vienyt metsäkulmien nuoret työhön kaupunkeihin. 1960-luvulla hiljenivät monet kylät ja oppilasmäärien pienentyessä kyläkouluja alettiin sulkea. Kaukaisimman kulman, Patakankaan koulun lapsia oli silloisen kuntarajojen siirron vuoksi siirtynyt osaksi Tammelan kunnan koululaitosta jo 1950-luvulla ja mäyräläiset lapset liitettiin varsinaisen koulurakennuksen puuttumisen vuoksi Pirttikosken kouluun.1960 luvulla lakkasivat Kutilan, Kotkajärven, Ahlajärven ja Sääksniemen-Halkorven kansakoulut. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä 1976 lakkasi myös Heinun koulu.

Iittalan taajama sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, joten sen tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta niin asukasluvun kuin myös koulun ja muiden palvelujen osalta. Vuonna 1950, suurten ikäluokkien lapsuudessa, oli Sauvolan kansakoulussa 183 oppilasta. Nykyisessä Iittalan yhtenäiskoulussa on luokilla 1-9 noin 350 oppilasta, joista hiukan yli 200 alemmilla luokilla, eli oppilasmäärä on taajamaan muuttaneiden lapsiperheiden ansiosta kehittynyt suotuisasti.

Kalvolan koulut

Yksityiskoulu Pirttikoskella 1881-1903
Taljalan kansakoulu 1894-

Pirttikosken kansakoulu 1903-1976, jatkoi peruskouluna vuoteen 2008.
Pirttikoskella on ollut erittäin toimelias kyläyhdistys, joka edelleen toimii asukkaiden hyväksi.
Yhdistyksen sivut: http://www.pirttikoskenkoulunkummit.fi/

Patakankaan kansakoulu 1906-1955

Heinun kansakoulu 1912-1976

Kutilan kansakoulu 1916-1967. Koulun rakennuspiirustukset on digitoitu ja niihin voi tutustua Hämeenlinnan Lydiassa. Koulun opettajana toimi vuosina 1916-1942 Juho Edward Mikkola. Opettaja Mikkola oli myös Kalvolan kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina1919-1942.

Kotkajärven kansakoulu 1921-1968

Ojajärven alakansakoulu 1924-1927

Ahlajärven kansakoulu 1924-1967

Ohtisten kansakoulu 1924-1976, jatkoi peruskouskouluna vuoteen 1988.

Sääksniemen-Halkorven kansakoulu 1929-1969

Mäyrän kansakoulu 1947-1957

Kansalaiskoulu 1953-1976

Kalvolan yhteiskoulu 1954-1971, 1971-1976

Kalvolan kunnallinen keskikoulu 1971-1976

Kalvolan Sauvalan/Sauvolan kansakoulu 1872-1976, jatkoi Iittalan peruskoulun ala-asteena vuoteen 2006.

Iittalan yhtenäiskoulu 2006-    

Iittalan vanhan keltaisen puukoulussa toimii nykyään Naivistit Iittalassa-kuvataidenäyttely.  Vuonna 2011 on suunnitteilla uuden päiväkodin rakentaminen samalle koulukeskuksen mäelle, jossa myös Kalvolan kirjasto sijaitsee. Iittalan yhtenäiskoululla on vietetty kesäisin valtakunnallisia Suvikortin päiviä ja palkittu vuoden Taidekirja, joka saa Eliel Aspelin-palkinnon.

Kalvolan yhteiskoulu ja kunnallinen keskikoulu

Entisen yläasteemme edeltäjä Kalvolan keskikoulu aloitti toimintansa kannatusyhdistyksen tukemana v.1954 Nuhalanmäessä kunnan leskirouva Sofia Andersonilta ostamassa kiinteistössä. Vuosina 1954-64 rakennettiin koululle lisää varsinaisia opetustiloja.

Kun peruskoulun puitelaki säädettiin, yli puolet koulua käyvistä ikäluokista oli jo siirtynyt käymään oppikoulua. Kansakoulut (1-6 luokkaa) ja maksulliset oppikoulut, joihin pyrittiin kansakoulun 4. luokan jälkeen pääsykokeilla, muuttuivat lain myötä ala- ja yläasteiksi sekä lukioiksi. Lukioon ja ammattikouluihin on Kalvolasta on aina jouduttu lähtemään kauemmas, pitäjän länsipuolelta Urjalaan ja Toijalaan, keskustasta ja itäpuolelta Hämeenlinnan ja Parolan lukioihin. Muutamia oppilaita on myös suunnannut eri Etelä-Suomen erityislukioihin mm. Sibeliuslukioon ja Aitooseen. Ammatilliset opinnot ovat täällä olleet vallitsevia, vain noin 1/3 ikäluokasta on jatkanut lukio-opintoja.

Kalvolassa oli toiminut yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä viisiluokkainen Kalvolan yhteiskoulu vuosina 1954-1971, joka jatkoi vuosina 1971-1976 Kalvolan kunnallisena keskikouluna ja vuosina 1976-2006 Kalvolan peruskoulun yläasteena. Syksyllä 2006 se liittyi Iittalan peruskoulun ala-asteeseen ja uuden koulukeskuksen valmistumisen myötä Oittisen ohjelmakomitean visio yhtenäisestä 9-luokkaisesta peruskoulusta toteutui konkreettisesti. Uuden toiminta-ajatuksen muovautuminen todella yhtenäisenä peruskouluna ilman kynnystä ala-, ja yläkoulun välillä saattoi alkaa.

www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/kalvolan.htm

Kalvolan ylaasteen ent rakennus 2007.jpg
Kalvolan ylaaste v.2007 II.jpg
Vasemmalla Nuhalan uudisosa 1960-luvulta, oikealla

vanha päärakennus, jossa aluksi toimittiin.








Lähteitä

Tietoa entisestä Kalvolan kunnasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalvola
Kalvolan Sauvolan kansakoulu. 100 vuotta 1872-1972. Hämeen Sanomat Oy. Hämeenlinna 1972. ISBN 951-99006-6-7. Sisältää Aukusti salon 50-vuotishistoriikin "Muutamia piirtoja Sauvolan kansakoulun 50-vuotisen muistojuhlan johdosta" ja Hannu E. Vaaramon "Kalvolan kunnan Sauvolan kansakoulun 100-vuotistaipaleelta 1872-1972". Viimeksimainitussa on mukana myös Väinö Salmen historiikki "Kalvolan Sauvolan kansakoulun vaiheita 1872-1947".

Kalvolan vaiheita, 1948 kirj. W-K Kuuliala
Martti Favorin,Kalvolan historia II, Karisto 1996
Urpo Syrjä, Kalvolan koululaitos 1872-1976. Moniste.
Erkki Saraste, Tyvestä puuhun. Kalvolan yhteiskoulun vaiheet 1954-1971. Suomalainen Kirjapaino Oy. Hämeenlinna 2004.