Ihalempi

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Ihalemmen kylä on Hattulassa, Lehijärven rantamailla. Lehijärvi oli keskiajalla itsenäinen hallintopitäjä kuten Hattulakin. Lehijärven puisen kappelin on arveltu sijainneen Torttolanmäen tienoilla. Muistomerkin läheltä löydetty ruumiskalmisto, Raimaanmäeltä löydetty kenttäkalmisto ja alueen seitsemän uhrikiveä osoittavat pysyvän asuinkulttuurin juontavan juurensa täällä ainakin viikinkiajalta. Ihalemmen avaralle
maisemakuvalle antavat leimansa vanhalta tieltä avautuvat näkymät kumpuileville laidunalueille.

 


Vuonna 1590 kylässä oli peräti 14 taloa. Ihalemmen kylän historiallinen tonttimaa sijaitsee nykyisen Ihaniemen tilan tuntumassa. Kylä on ollut aikoinaan tiivis, melko säännöllisesti rakennettu kokonaisuus. Ihaniemen pohjoispuolella on vielä joukko vanhoja, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun asuinrakennuksia. Yhdessä rakennuksista on toiminut pitkään kylän kauppa.

Kevolan ja Keisarin rakennusryhmä muodostaa Lehijärven pohjoisrannan maisemassa eheän kokonaisuuden. Kevolan hirsinen päärakennus on vuodelta 1913. Savolan kantatilan päärakennus on 1860-luvulta, toinen asuinrakennus myös 1800-luvulta. Ali-Uotilan pitkä hirsinen päärakennus on 1800-luvulta. Se on uusittu vuonna 1900, pihapiirissä on aitta 1800-luvulta.

Ihaniemen talo juontaa alkunsa Ihalempin vanhasta rälssisäteristä. Ihaniemen eli Mikkolan rälssitilan omistajana oli 1800-luvun puolivälissä herastuomari A.F. Sandberg. Tuuhean puiston ympäröimä pitkä päärakennus on 1800-luvun keskivaiheilta. Sitä on jatkettu länsipäästä 1800-luvun lopulla. Vuoraus lienee tältä ajalta. Myös toinen asuinrakennus on 1800-luvulta. Se siirrettiin pihan toiselta puolen nykyiselle paikalleen vuonna 1892. Rakennusta on jatkettu pohjoispäästä vuonna 1999. Pihaa rajaavat lisäksi pitkä aittarivi 1900-luvun alusta, vanha, mahdollisesti 1700-luvulta periytyvä jyväaitta sekä komea tiilinen, osittain valkeaksi rapattu navetta vuodelta 1912. Puimala ja muut talousrakennukset ovat 1930-luvulta.

Kerälän ja Kalkkisten yksinäistalot ovat aikoinaan kuuluneet Ihalemmen kylään. Yli-Kerälässä on aivan radan varressa kahden asuinrakennuksen muodostama ehyt kokonaisuus, joka näkyy pengerretylle tielle. Suuremmassa, 1800-luvulla rakennetussa talossa on poikkeuksellisen näyttävä toisen kerroksen lasiveranta, joka on rakennettu vuoden 1916 jälkeen. Pienempi asuinrakennus on vuodelta 1938. Myös tiilinen karjasuoja on 1930-luvulta. Radan toisella puolen sijaitseva hirsipintainen riihi on 1800-luvun keskivaiheilta.

Vanhat kiviaidat kehystävät idyllistä Marttaristintietä, jolta avautuu näkymiä Lehijärven pohjoispään kulttuurimaisemaan. Tien varrella sijaitsevan Olkkolan tilan päärakennus on vuodelta 1877, karjarakennus 1929, hirsinen varasto vuodelta 1877. Vattisen hirsinen päärakennus on 1860-luvulta, karjarakennus vuodelta 1942.

Ihalemmen kylän läheisyydessä, Lehijärven luoteisrannalla sijaitsevassa Leiniälän keskiajalta peräisin olevassa kylässä oli 1560-luvulla kahdeksan taloa. Kylän tonttimaa sijaitsi nykyisen Yli-Lassilan ja Yli-Moijalan rakennusten tienoilla. Yli-Lassilan päärakennus on 1800-luvulta. Nykyiseen muotoonsa se on uusittu 1916. Mäki-Lassilan puinen päärakennus on 1900-luvun alusta. Sitä on kunnostettu hiljattain. Yli-Moijalan klassisistinen, taitekattoinen päärakennus on rakennettu ilmeisesti 1920-luvulla.

Lähde

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9