Hyömäki

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hyömäen kylä sijaitsee Hauholla Hämeenlinnassa Hauhonselän koillisrannalla. Kylän vanha kylätontti on mäen etelärinteellä Nisulan suunnalla. Hyömäen kylä paloi 1710-luvulla, minkä jälkeen jälkeen asutus siirtyi rannasta mäelle.

 

Hyömäen kylän taloja 

Hyömäen kylä muodostui keskiajalla kahdesta kylästä, Hyömäestä ja Nurmesta, joissa oli yhteensä 18 taloa. Hyömäen kylän nimi on mainittu ensi kerran vuoden 1427 asiakirjassa, jonka mukaan rajasopimuksen todistajana oli Olaff J Höfwaemaeki. Kylää nimitettiin tuolloin Hyvämäeksi, josta Hyömäki on lyhentymä. Hyömäen ja koko Hauhon pitäjän vanhimpia talonnimiä on Hinkkala, jonka Nicki Hinckan oli vuosina 1465 ja 1477 kihlakunnan lautamiehenä Tuuloksen käräjillä. Nimi mainitaan eri muodoissa myös seuraavien vuosisatojen asiakirjoissa. Nimen taustalla voi olla saksalaisperäinen henkilönnimi Hinke tai Jääskestä tullut Hinkkasten suku. Kourula on peräisin 1600-luvulta, Innalalla on länsisuomalaiset vastineensa, Lyömilä on omintakeinen paikannimi, Kirppu viittaa karjalaisuuteen tai liikanimeen. Lammilla on Kirppu -niminen kylä.1700-luvun kirkonkirjoissa on talon nimi Kirpuinen. Kompelin talo on mainittu vasta 1700-luvulla, mutta se voi olla vanhaa perua. Tyrni on mainittu talonnimenä ensi kertaa jo vuonna 1594, jolloin Mattz Törni esiintyy Hauhon käräjillä. Tyrni -nimen alkuperän oletetaan tulevan ruotsalaissiirtolaisen, vuonna 1469 Sääksmäellä toimineen lautamies Pär Törnessånin nimestä. Sama henkilö esiintyy Tuuloksen käräjillä vuosina 1477 ja 1478 Peter Törnesson-, Peeter Törne- ja Peer Tyrme -nimisenä. Myös Tuuloksen Juttilassa on Tyrni -niminen talo. Vähetty on on mainittu vuonna 1626 Sigfred Erichson Wehityn, Hyömäen talollisen yhteydessä.

Nykyinen Hyömäki 

Hyömäen maatalot ovat keskittyneet kylän raitin varteen mäen rinteille viljelysten reunamille. Talouskeskukset on rakennettu uusjaon jälkeen 1930-luvulla. Uudisrakentaminen on keskittynyt kyläkeskuksen ulkopuolelle, joten kylässä on säilynyt vanhan ryhmäkylän intiimi miljöö. Vaikka Hyömäen vanhasta kyläkeskuksesta on siirretty uusjaon yhteydessä monia taloja, muodostaa se yhä viehättävän, kasvistoltaan moni-ilmeisen kylän. Parhaiten ovat perinteisen asunsa säilyttäneet kylän lukuisat itsellis- ja mäkitupalaismökit, joista monia on uusittu ja muutamat tyhjillään. Nisulan vanha päärakennus on rakennettu 1700-luvulla. Hyömäen kartanosta on jäljellä Iso-Kourulan kartanon vanhat talousrakennukset ja vanha puutarha puistokujineen. Kyläkeskuksen ulkopuolella sijaitsee Hyömäen vanha kansakoulu, joka on rakennettu 1920-luvulla. Sen on suunnitellut Toivo E. Survonen. Koulun eteläpuolella on Sariolan tilan rakennusryhmä, jossa on arkkitehtonisesti omaleimainen päärakennus 1900-luvun alkupuolelta. Hyömäen kylä ja kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä

Lähteet

Hauhon, Luopioisten, Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1

Hauhon historia II. Toim. Mäkelä-Alitalo, Anneli. Porvoo 2009. ISBN 978-952-92-5778-2

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) sivusto:

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3990