Hippalot

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Lasten taidefestivaali Hippalot on valtakunnallisesti tunnettu Hämeenlinnan lastentapahtuma, jota vietetään vuosittain heinä-elokuun taitteessa. Tapahtuma lukeutuu Suomen vanhimpiin lastenfestivaaleihin. Tapahtumapaikkana on kaupungin keskustassa sijaitseva kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan alue.

Vuonna 1990 Jouko Astor korosti, että Hippalot tähtää lapsen ja taiteen vuorovaikutukseen. Sen merkitys syntyy siitä, kun yksittäinen lapsi kokee elämyksen katsoessaan taideteosta. Festivaalin tarkoituksena on valmistaa puitteet taiteen kohtaamiselle.

Ohjelma

Vuonna 2010 lasten taidefestivaali on vuosikymmenien ajan tarjonnut monenlaista toimintaa teatterin, työpajojen, näyttelyiden, tanssin, lastenkonserttien, musiikkituokioiden, kirjallisuuden ja elokuvan merkeissä. Monitaiteellinen lastenfestivaali rakentuu vuosittain vaihtuvien teemojen ympärille. Tapahtumaa on vietetty mm. veden, rakkauden ja fantasian ja sirkuksen merkeissä. Ohjelmasta löytyy oma juttu niin vauvoille kuin vähän vanhemmillekin festarikävijöille.

Hippalot tarjoaa festivaaliviikonloppuna erilaisia musiikki-, sirkus-, tanssi- ja teatteriesityksiä aamusta iltapäivään asti. Tapahtumassa on myös paljon ilmaisohjelmaa, kuten yhteislaulukonsertteja, lasten klubi ja työpajoja. Työpajoissa lapset ovat päässeet tekemään leikkimielellä töitä. Pajoissa on keskitytty mm. grafiikkaan, maalauksen, leijojen valmistamiseen, salapoliisin tehtäviin, musiikkiliikuntaan, kuvanveistoon, valokuvaukseen, huovutukseen, kirjoittamiseen -kaikenlaista Hippalot-teemaan liittyen. Lastentapahtuma on tarjonnut tekijöille mahdollisuuden kokeilla ja toteuttaa poikkitaiteellisia esityksiä.

Tapahtumasta on tullut valtakunnallinen kulttuurifestivaali, jonne perheet saapuvat viihtymään useaksi päiväksi kerrallaan. Vierailijoiden määrä ensimmäisessä festivaalissa oli 5000, minkä jälkeen määrä on kohonnut parhaimmillaan 20 000 kävijään. Hippaloiden liput maksullisiin esityksiin ja työpajoihin ovat tavallisesti tulleet myyntiin jo toukokuussa. Vuonna 2009 suurin osa esityksistä myytiin loppuun jo etukäteen.

Historiaa

Lapsille ja nuorille suunnattu taidefestivaali järjestettiin ensimmäisen kerran Aulangolla vuonna 1978, jolloin vietettiin YK:n kansainvälistä lapsen vuotta. Hankkeen alullepanijana toimi Hämeenlinnan Miniteatterin ja Aulangon satuteatterin perustaja ja ohjaaja Kauko Soirila, jonka mielestä myös lapsille tuli tarjota korkeatasoista kulttuuria. Festivaali sai nimekseen Lastentapahtuma Aulangolla. Vuonna 1982 kaupunki otti huolehtiakseen tapahtumasta. Vetovastuu siirtyi kaupungin kulttuuritoimiston uudelle kulttuuriohjaajalle Jouko Astorille.

Hämeen Linnan Lastentapahtuma

Neljän Aulangolla vietetyn kesän jälkeen toiminta siirrettiin Hämeen keskiaikaiseen linnaan, jolloin festivaalien nimi muuttui Hämeen Linnan Lastentapahtumaksi. Festivaali järjestettiin linnassa kaikkiaan 21 vuoden ajan. Noina vuosina tapahtuma paisui ja laajeni ohjelmistoltaan maakunnallisesta juhlasta kansainväliseksi ja monipuoliseksi taiteelliseksi tapahtumaksi. Linna ja sen ympäristö olivat täynnä kulttuuritapahtumia lapsille ja lapsenmielisille. Linnanpuistossa järjestettiin suuria ulkoilmakonsertteja. Vuonna 2002 kuusi päivää kestänyt festivaali tarjosi yleisölle noin 30 teatteriesitystä, 10 konserttia, 22 tarinatuokiota, 16 elokuvaa, 11 työpajaa. Suosittuja olivat myös kierrokset linnassa, joissa oppaina toimivat linnanherrat ja palvelijat. Kierrokset muuttivat historiallisen ja ainutlaatuisen ympäristön todeksi, kun lapset siirtyivät menneeseen aikaan.

Vuonna 1996 Lastentapahtumalle myönnettiin Yleisradion Valopilkku-kunniakirja. Vuonna 1998 Finland Festivals, maamme tärkeimpien kulttuuritapahtumien yhteistyöjärjestö, valitsi ensimmäistä kertaa vuoden festivaalin. Nimityksen sai Hämeen Linnan Lastentapahtuma. Palkitsijat perustelivat valintaa sillä, että tässä tapahtumassa korostuu pyrkimys taiteen ja yleisön vuorovaikutukseen ja aitouteen. Lasten oma taiteellinen tekeminen on tärkeää, koska lapsuus ei ole mikään silta aikuisuuteen, vaan oleellinen osa itse elämää.

Vuonna 1988 festivaaleille saapui ensimmäinen vieraileva esiintyjä ulkomailta. Yleisö sai nauttia puolalaisen Jelenia Góranin riemastuttavasta nukketeatteriesityksestä Pukkimatka. Tämän avauksen jälkeen tapahtumassa on nähty vuosittain ulkomaalaisia taiteilijoita ja taiteilijaryhmiä. Vuonna 1994 teemana oli Itämeren maiden nukketeatteri. Tuolloin tapahtumaan osallistui teattereita Ruotsista, Venäjältä, Tanskasta, Puolasta, Virosta ja Liettuasta.

Nimi muuttuu Hippaloiksi

Vuonna 2002 Tapio Tuomisen näyttely Hiisiä linnassa avasi näköaloja peikkojen, hiisien ja muiden mielikuvitusolentojen maailmaan. Vuonna 2005 lapset tekivät näyttelyn pääkirjastoon. Siinä oli oli esillä 11 ministerin muotokuvat, jotka oli tehty ministerien lapsuuden valokuvasta tehtyjen tarinoiden pohjalta. Lapset saivat myös tutustua Kristiina Louhen tekemiin kuvituksiin Riitta Jalosen Finlandia-palkittuun kirjaan.

Festivaali koki jälleen suuria muutoksia vuonna 2003, kun johtajana aloitti näyttelijä-ohjaaja Kristiina Hurmerinta. Ensimmäisiä uudistuksia olivat festivaalin nimen muuttaminen Hippaloiksi sekä tilaisuuksien levittäminen ympäri kaupunkia toreille ja kujille. Festivaali poikkesi tekemään taidetta myös Katuman lähiössä, jossa koululaiset innostettiin tekemään katusatua ja päiväkotilaiset saivat kamerat käteensä kuvatakseen perhettään ja ystäviään. Tuloksena syntyi näyttely. Ulkomaisten vierailijoiden virta jatkui. Vuonna 2004 lastentaiteen tekijöitä saapui Färsaarilta, Ruotsista, Norjasta, Grönlannista, Kiinasta sekä Uralin takaa Hanti-Mansiltakin.

Vuoden 2005 menestys oli William Shakespearen näytelmä Kuningas Lear, joka syntyi yhteistyössä Miniteatterin lapsinäyttelijöiden ja ARX-verkoston muiden toimijoiden kanssa. Teosta valmisteltiin kahden vuoden ajan. Peräkkäisinä päivinä oli kaikkiaan kahdeksan näytöstä, joissa lasten suoritukset, lavasteet, puvut ja musiikki oli hiottu Marja Myllyniemen johdolla hupputasoisiksi. Produktio ei ollut ainoastaan taivaan rajoja hipova kulttuurielämys, vaan se antoi myös tekijöilleen arvokasta kokemusta. Mummovirtaa-tapahtuma keräsi torin täydeltä katsojia ja kuulijoita. Huikea näky oli 365 isoäitiä yhtä aikaa keinumassa ja tarinoimassa lapsille ja heidän äideilleen. Kantavana ideana oli siirtää tarinoita ja tunnelmia sukupolvelta toiselle.

Hippalot Verkatehtaan alueella

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX sai järjestääkseen pitkät perinteet omistavan festivaalin ensimmäistä kertaa vuonna 2006. Valtakunnallinen Taikalamppu-verkosto on lastenkulttuurin tekijöiden yhteisö, jonka vastaavana keskuksena ARX toimii. Lasten taidefestivaali Hippalot mukaili vuosina 2006-2009 ARX-kehittämishankkeen teemoja osana Taikalamppu-verkostoa. Teemoina olivat teatteri- ja näyttämötaiteen uudet muodot, rakkaus, historia, muinaistaide, sirkus ja luonto. 

Vuonna 2006 Rakkaus-teemalla järjestetty festivaali keräsi yli 10 000 kävijää. Joka vuosi Hippalot pyrkii nostamaan tavanomaisesta poikkeavan näkökulman lastenkulttuuriin. Tätä tavoitetta ilmensi televisiosta ja lastenkirjoista tuttu reissukissa Katti Matikainen, joka viihtyi seremoniamestarina etenkin Hämeenlinnan torilla. Ohjelmisto keskittyi teatterin ympärille.

Vuonna 2007 Hippalot juhlisti 30-vuotissyntymäpäiviä Fantasia-teemalla. Upouusi festivaalialue sai kävijöiltä paljon kiitosta. Belgialaisen taidetalo Pantalonen filosofinen esitys Sydämeni on pingviini nähtiin ensimmäisenä Verkatehtaan uuden Vanaja-salin näytelmänä, ja samalla festivaalin pääesityksenä, mikä osoitti salin sopivan erinomaisesti myös teatterikäyttöön. Elävää musiikkia, runoutta ja animaatiota sulauttava esitys toimi musiikillisena kuvakirjana tarinankertojan johdolla.

Vuonna 2008 Hippalot järjestivät Sirkus-teeman mukaisesti yhteistyössä Suomen NuorisoSirkusliiton kanssa kansainvälisen sirkusleirin, johon kokoontui nuoria sirkusharrastajia Euroopan maista. Taiteellisessa suunnitteluryhmässä vaikuttivat Sirkuksen tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Purovaara, Suomen NuorisoSirkusliitto ry:n puheenjohtaja Mette Ylikorva sekä edellisvuodesta ryhmässä jatkoi Ranskassa teatteriopintoja suorittava ohjaaja ja käsikirjoittaja Elina Lajunen.

Vuonna 2009 Hippaloita vietettiin Luonto-teemalla. Luonto-teema innosti Hippaloiden kävijät niin aktiivisiksi, että miltei kaikki esitykset ja työpajat myytiin loppuun. Esitysten täyttöaste kipusikin lähes sataan prosenttiin. Kävijöitä viikonlopun aikana ehti vierailla yli 11 000. Verkatehtaan rantaan pystytetty HIPPO-lava oli jälleen suosittu, etenkin suurimman yleisön keräsi lauantaina nähty klassikko Gommi ja Pommi.

Vuonna 2010 Hippalot järjestettiin urbaanin Kaupunki-teeman ympärille. Ensin vallattiin katu värikkäin meiningein ja sen jälkeen keikuttiin urbaanisti Verkatehtaalla ja sen lähimaastossa. Festivaali keräsi yhteensä reilut 13 000 kävijää. Taiteellisessa suunnitteluryhmässä vaikuttivat teatteri-ilmaisun ohjaaja Meiju Niskala sekä lastenteatterin parissa kunnioitettavan uran tehnyt ja Vekkulikettuna tunnettu Matti Koskinen.

Vuonna 2011 Hippalot järjestettiin 28.-31.7. Festivaalin teemaksi on valittu Valo. Ohjelmaa rakennetaan kaiken aikaa ja se julkistetaan toukokuussa, jolloin myös liput tulevat myyntiin. Taiteellisessa suunnitteluryhmässä ahkeroivat tänä vuonna näyttelijä Henna-Maija Alitalo, kirjallisuuden läänintaitelija Päivi Haanpää ja kuvataitelija Jouko Pullinen.

Vuonna 2012 Taidefestivaalien, 26-29.7, teemana oli jännittävä avaruus, mikä näkyi festivaaleilla Avaruusromua-näyttelyn ja planetaarion merkeissä. Työpajoissa sai tehdä sirkusmusiikin tahtiin akrobatiaharjoituksia ja askarrella pehmolelulleen oman avaruusaluksen. Planetaariossa tutustuttiin tähtitaivaan ihmeisiin: isoon karhuun, otavaan ja skorpioniin. Mukana planetaariossa oli HML:n tähtitiedeharrastajien yhdistys Vegan aktiivit. Ja mitä olisikaan avaruus ilman raketteja?! Tiedekeskus Heurekasta saimme työpajaohjaajaksi Otso Heloksen, jonka ohjaajaman sai rakentaa ihka oikeasti lentävän paperiraketin laukaisulaitteistoineen.

Vuonna 2013 Taidefestivaalit, 25-28.7, tarttuivat kauhan varteen, sillä teemana oli ruoka. Vuoden festivaaliksi valitty Hippalot ruokkivat kulttuurinnälkää mm. Saako sitä syödä?-teatteriruokaa-näyttelyssä ja ruoanvalmistustyöpajoissa sekä Satulounailla. Festivaalien aikana toiminut kahvila Nonparellissa vierailivat kirjailijat Riina Katajavuori ja Sanna Pelliccioni. Heidän vastailmestyneet kirjansa käsittelivät ruokateemaa oivallisesti tarinan muodossa: Onerva kokkaa (Katajavuori) ja Sokerileipuri Mata-Mii (Pelliccioni). Työpajoissa sai kokeilla suklaamaalausta ja kuppikakkujen koristelua. Teatteriesityksistä mainittakoon Nukketeatterikeskus Poijun esitys Pallo ja Nenäliinalippu.

Vuonna 2014 Taidefestivaaleissa, 31.7-3.8, lyötiin leikiksi ja pistettiin peleiksi. Tapahtuman kummisetänä toimi Timo Parvela, joka on todennut pelit, leikit ja tarinat mielikuvituksen polttoaineiksi. Tätä polttoainetta ei säästelty festivaalien aikaan, sillä esitystarjonta sisälsi mm. vauva- ja taaperoteatteria, nukketeatteria sekä aisteja herättelevää nykyteatteria. Kantaesityksenä nähtiin kansainvälinen Caterpillars, jossa yhdistettiin fantasiaa ja klovneriaa. Kaupunginteatterin päänäyttämöllä Etelä-Hämeen Tanssiopisto esitti Lumikki-sadun. Työpajoissa sai tutustua lautapelimaailmaan ja pelata esimerkiksi Afrikan Tähteä. Ulkoleikkialue Loikassa kutsuttiin yhteiseen leikkiin, pelaamiseen, seikkailuun ja temppuiluun lapset, vanhemmat ja isovanhemmat.

Vuonna 2015 Taidefestivaalien aikaan, 30.7-2.8, musisoitiin. Pääesityksenä nähtiin Pieni Merenneito, jonka esitti Sibeliusopiston lapset. Vierailijoina olivat myös Tapiola Sinfonietta ja eurooppalaiset posetiivarit. Hippaloiden kummina toimi muusikko Paleface, joka on todennut "Mielikuvitus on maailman tärkein asia, koska se liittyy paitsi hauskanpitoon ja oppimiseen myös luovaan ongelmanratkaisuun. Skloddit tietää: Maailma pelastuu leikin avulla!" Kirjailijavieraina olivat Siri Kolu (Me Rosvolat), Tapani Bagge ja Salla Savolainen (Hämeenlinnan Janne) sekä Markus Majaluoma (Isä, rakennetaan maja!). Festivaalialueella oli soiva piha-työpaja ja kävijät saivat maalata musiikin tahtiin sekä työpajatori Tempossa sai askarrella erilaisista materiaaleista itselleen oman soittimen. Tänä vuonna kävijöitä oli huikeat yli 16000.

Toimintatapa

Toimintatapa, jonka mukaan Hippaloita ideoi taiteellinen suunnitteluryhmä, on todettu hyväksi. Sisältöä kutsutaan suunnittelemaan lastenkulttuurin ammattilaisista koostuva taiteellinen tiimi. Varsinaisesta toteutuksesta vastaa kulttuurikeskuksen omat tuottajat. ARX pyrkii jatkamaan festivaalin perinnettä tarjoamalla lapsille ainutlaatuisia elämyksiä. Verkatehtaalla järjestetyt festivaalit ovat osoittaneet Hippaloiden sopivan mainiosti mukaan ARXin ympärivuotiseen toimintaan ja Verkatehtaan alueelle. Hippalot-lastentapahtuma myötäili vuosina 2006-2010 Arxin kehittämishankkeen teemoja. Vuonna 2006 oli sukellus teatterin maailmaan, 2007 muinaisuuteen ja vuonna 2008 sirkuksen maailmaan yhteistyössä Suomen nuorisosirkusliiton kanssa. Vastaavasti viimeisimmät Luonto- ja Kaupunki-teemat jatkavat samaa linjaa.


Lähteet

  • http://www.hippalot.net/
  • http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=51646&pykala=10
  • http://www.taikalamppu.fi/tiedostot/arx_2006-2008.pdf
  • Heinänen, Tuula: Kuusi päivää kulttuuria lapsille. Hämeen Sanomat 30.8.2002 s.
  • Heräjärvi, Anneli: Eläköön Hippalot, eläköön. Hämeen Sanomat 6.8.2005
  • Hämeen linnan lastentapahtuma nimettiin vuoden festivaaliksi. Hämeen Sanomat 8.5. 1998
  • Hämeen Linnan lastentapahtumassa kulttuurista nautitaan iloisessa ilmapiirissä. Lapsen maailma 6-7/1990
  • Järvi, Antti : Hippaloiden keulakuva maukuu ja moukuu: Lasten ja nuorten taidefestivaali sukeltaa ensi kesänä teatterin maailmaan. Hämeen Sanomat 13.12.2005
  • Myllyharju, Taina: Hämeen Linnan lastentapahtumassa ei näy helppoheikkejä eikä myydä krääsää. Kritiikin uutiset 3/97 s. 9-10
  • Suomen kuvalehti 30/2003 s. 60
  • Hippalot täynnä lasten kohtaamisia: Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 31.7.2004, s. 21
  • Niinimäki, Pirjo-Liisa: Jouko Astorin johdolla Lastentapahtuma on kasvanut ja kukoistanut. Hämeen Sanomat 27.7.1997 s. 8
Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen