Hauhontausta

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hauhontausta tai Hauhontaka on kylä Hauhon takana, Hauhonselän rannalla toisella puolen kirkonkylän keskusta. Hauho liitettiin vuoden 2009 kuntaliitoksessa Hämeenlinnaan. Hauhon reitin vesistö- ja viljelymaisemiin sijoittuu useita Hämeen suurimmista järvistä. Kaikki vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, jonka kulttuurihistoriallinen merkitys näkyy seudun tiheänä vanhana asutuksena ja lukuisina muinaisjäännöslöytöinä.

 

Metsistä viljelysmaaksi

Hauho on vanhaa maanviljelysseutua, jossa on asuttu jo rautakaudella. Maiseman muodostavat suurten ja runsaslukuisten vesistöjen lisäksi komeat harjut, moreenimuodostumat ja niiden liepeillä loivasti kumpuilevat pellot. Laajojen peltojen lisäksi alueella on runsaasti metsiä, joissa on myös lehtoja. Hauhontaan laajoja metsäalueita raivattiin kaski- ja niittymaaksi 1500-luvun alkupuolella. Siellä olivat ns. Villinpykälän niityt, jotka mainitaan vuonna 1621 "ikimuistoisiksi". Villi-etunimeä ei enää 1500-luvulla käytetty, mikä on historiallinen peruste ajanmääritykseen. Isot havumetsään tehdyt kasket olivat suuritöisiä ja siksi ne olivat talojen yhteisiä. Kaskista eli huhdista on jäänyt paikannimiin Hauhontaustan Huhtamaa vuodelta 1638.

Hauhontaustantie

Hämeen linnan luota on mennyt keskiajalla Hauhon kirkolle kaksi eri tietä. Vanajan Idänpäästä lähti pohjoiseen tie, joka ylitti jo 1500-luvun puolivälissä mainitun Heinäjoen huhdan sillan; se on myös osa Ylistä Viipurintietä. Toinen tie lähti pohjoiseen kohti Hattulaa. Hattulan ja Hämeenlinnan kaupungin nykyisellä rajalla on Valteen seutu, jossa oli jo vuonna 1455 Valteen silta yleisellä maantiellä. Tie on yhä kartalla Linnokankaantien nimisenä. Maasto Hämeenlinnasta pohjoiseen oli helppokulkuista. Vuonna 1693 asiakirjoissa se mainitaan Hauholle meneväksi tieksi. Hauhon puolelle kuljettiin jo vuonna 1458 mainittua rajaa, Leppäporrasta pitkin. Hauhontaustanmaalla tie kiersi kohti itää ohi Hanhijärven suomaaston. Se kulki Okerlan ja Hahkialan kylien ohi Hauhon kirkolle. Tie oli tärkeä hallinnollinen tie. Vuoden 1594 käräjillä Hauhon ja Tuuloksen hallintopitäjien miehet sopivat, että he kokoontuisivat Hauhontakana jakaakseen yleisen tien rakennusosuudet ja siltojen kunnostukset. Talvisin käytettiin jääteitä, ja 1700-luvun kartoissa on nähtävissä talvitie, joka lähti Hauhon kirkolta Hauhonselän yli Hauhontaustaan.

Kuten monet muutkin kylät Suomessa, Hauhontausta joutui kärsimään kansalaissodan taisteluissa. Siitä muistona on Hauhontaan Haaviston haassa lähes 30 teloitetun hauta.

Hauhontaustan kyläyhdistys

Hauhontaustan kyläläiset perustivat kyläyhdistyksen kylän elämää virkistyttämään, järjestämään tapahtumia ja muuta yhteistä toimintaa. Hauhontaustan kyläyhdistyksen puuhaihmiset ehdottivat Mattilan tilan nykyiselle isännälle navetan kunnostamisesta kylän yhteiseksi kokoontumistilaksi. Karjan pito oli tilalla loppunut. Isäntä luovuttikin varastotilana palvelleen navettansa kylätaloksi. Navetan rakennusmateriaalina oli käytetty lähistöltä löytyneitä massiivisia luonnonkiviä, ja tästä rakennus sai nimekseen Kivitupa. Kylätaloksi muuttaminen vaati talkootyötä, mutta myös rahaa. Seutukeskus Hämeen myöntämän EU -tuen avulla kyläläisten yhteinen kokoontumistila saatiin valmiiksi. Kunnostus on tehty Kivituvan historiaa kunnioittaen ja säilyttäen vanhan navetan romanttinen tunnelma.

Hauhontaustan kyläyhdistys vuokraa Kivitupaa erilaisten tilaisuuksien järjestämistä varten. Kivitupa löytyy osoitteesta Hauhontaustantie 645, 14700 Hauho.

Lähteet

Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN951-99026-5-1

Kyläyhdistyksen kotisivut