Hauhon Alvettulan kansakoulu

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hauhon ensimmäinen kansakoulu 1871–1875

Lähde: Hauhon joulu

Koulun tarpeellisuudesta oli tullut kuntakokouksessa eripuraa ja koko kouluhanke oli kyseenalaistettu. Koulun pelättiin vieroittavan lapset työstä ja ajateltiin että heistä tulee laiskoja ja turhamaisia. Alkuperäinen tarkoitus oli aloittaa koulu Hauhon kirkonkylässä. Uudisrakennukselle ei löytynyt paikkaa eikä kukaan ollut halukas antamaan tilojaan koulun käyttöön. Talollinen Heikki Tapola Alvettulasta lupasi antaa oman pirttinsä 60 markan vuosivuokraa vastaan koulun käyttöön. Urpo Syrjän kirjoittamassa kirjassa Hauhon kansakoulut on luettavissa tehty vuokrasopimus. Tämän Hauhon pitäjän kansakoululle vuokraan minä allekirjoitettu Tapolan talosta Alvettulan kylästä yhdeksi vuodeksi lujettuna syyskuun 1.p:stä tänävuonna sovittuun 60:- Suomen markan suuruiseen hyyrysumman vuodessa, joka kahdessa osassa maksetaan. Huoneet velvoitan itseni samalla maksulla varustamaan sekä lämpimänsä pitäväksi että kaksinkertaisella laseilla, sekä pidän kouluhuoneen permannon peson 18:- markan vuotuisella maksulla. Koulun ja opettajan polttopuille annan suojan. Hauholla, syyskuun 12 pnä 1871. Heikki Mikonpoika Tapola.

Mistä opettaja?

Knut Charpentier kirjoitti Jyväskylän seminaarin johtajalle, josko siellä olisi vastavalmistuneista opettajista joku sopiva henkilö jota voisi suositella ja joka haluaisi tulla Erik Viljanen. (e. Wiljenberg) Hän oli syntynyt 1846 Orimattilassa. Virassaan hän toimi Hauhon ensimmäisessä kansakoulussa vuosina 1871-75.

Tapolan poikakansakoulu alkoi lokakuun toisena päivänä 1871. Ensimmäiset oppilaat olivat Ananias Vähetty, Karl Hankala, Amanda Hankala Hyömäestä, Karl Hykkyräinen, Johan Söderholm ja Karl Näsman Alvettulasta, Edvard Nyberg, ja Johan Renros. Fredrik Pätiälä. Lukukauden aikana oppilaita ilmoittautui lisää ja sen loputtua koulussa oli 11 poikaa ja 9 tyttöä. Seuraavaan kesään mennessä oppilaita oli jo 45. Koulutyö alkoi yhdeksältä aamulla ja loppui kuudelta illalla. Päivään sisältyi kolmen tunnin ruoka-aika joka myöhemmin muuttui yhden tunnin pituiseksi. Päivä sisälsi uskontoa, suomenkieltä, laulua, kirjoitusta. Koulun alkaessa kaikki opiskelivat yhdessä, mutta jo 1872 oli luokka jaettu kahteen osaan. Opetukseen tarvittavia välineitä ei ollut, joten opiskelu tapahtui sanallisesti. Tämä Talossa oleva koulu oli toiminnassa vain neljä vuotta kunnes Hauhon kirkolle saatiin koulu. Koulun muutettua kirkonkylään, Alvettula jäi ilman koulua.

Uusi kouluhanke

Alvettula halusi oman koulun, mutta se siirtyi vuoteen 1880. Saman vuoden Maaliskuun toisena päivänä vietettiin Aleksanteri II:n 25-vuotis hallituskauden juhlapäivää. Suomen Senaatti oli lähettänyt kunnille Z.Topeliuksen, E.Lönnrothin ja J.W.Snelmannin allekirjoittaman kirjeen. Kirjeessä oli esitetty toivomus että tätä juhlapäivää vietettäisiin ja sen muistoksi tulisi perustaa varattomien kansakoululaisten avustusta varten rahasto tai rakentaa joku laitos. Hauholla päädyttiin jälkimmäiseen. Kyseisenä päivänä pidettiin kuntakokous joka päätti rakentaa ”pysyväksi muistoksi” kansallistyttökoulun Alvettulaan. Tyttökoulun perustamisasiakirja annettiin saman vuoden heinäkuun viidentenätoista päivänä. Valtio antoi opettajan palkkaamiseen 400 mk vuodessa Poikakoulun johtokunta sai tehtäväkseen hoitaa opettajan ja ”koulukapineiden” hankinnan. Rahat hankintoihin otettaisiin viinaverorahoista. Hauho sai viinaverorahoja Lehti Hämäläisen mukaan Hämeenläänin osuudesta vuonna 1870, 2,152mk.

Jälleen Tapolassa

Koulu pääsi alkamaan marraskuussa Heikki Tapolan vuokrattua pirttinsä uudelleen, nyt 110mk vuosivuokraa vastaan. Oppilaita ilmoittautui 39 joista poikia oli lähes puolet. Tapola ei saanut lupauksistaan huolimatta pysymään huoneitaan lämpimänä ja koulu siirrettiin Hyömäen kartanoon vuonna 1882. Samalla Tyttökoulun nimi muuttui Hyömäen kouluksi. Opettajana Alvettulan Tapolassa oli toiminut vuosina 1880–1882 Sofia Virtanen e. Hietanen. Koulun muutettua Hyömäen kartanoon opettajina toimi ensin yhden vuoden Ida Bacman (1882-1883 ) ja hänen jälkeensä Flora Dunkekers hän myös vain yhden vuoden (1883-1884) Hyömäen koulu sai jälleen uuden opettajan Kuopiosta syntyisin oleva 22-vuotiaan Anna Kristiina Sutisen. (s.1862.) Hän ehti olla vielä kolme vuotta Hyömäessä ennen kuin hän pääsi muuttamaan oppilaineen uuteen juuri valmistuneeseen koulutaloon

Takaisin Alvettulaan

Soinion talo - Marjatta Tuomisto

Oma koulutalo valmistuu Koulutalon rakentamisesta oli keskusteltu jälleen kuntakokouksessa vuonna 1885. Kokouksessa valittiin rakennuskomitea, jonka tehtäväksi annettiin etsiä kylästä sopiva tontti sekä opettajan tarpeisiin vähän viljelysmaata. Komiteaan tuli nimetyksi Heikki Hyömäki, Robeet Wuolijoki, lautamies Oskar Seppälä, rakennusmestari Matti Estlin ja lautakunnan esimies Antti Mattila. Koulun paikaksi valittiin Tapolan peltomaa Alvettulan kylässä ”tuulimyllyn” ja rouva Järnefeltin huoneitten välillä. Paikka sijaitsi lähellä Hyömäen kylän rajaa aivan maantien tuntumassa. Rakennusmestari Matti Estlin piirsi ja urakoi koko koulutalon. Urpo Syrjän mukaan kaikki hirsiset rakennustarvikkeet tulivat lahjoituksina talollisilta toimitettuna suoraan rakennuspaikalle. Kuitenkin maaliskuun 16 päivän Hämeen Sanomista sai lukea seuraavan urakkahuutokauppa ilmoituksen ja kirjoituksessa mainitaan rakennustarvikkeiden olleet seurakunnan hankkimat Julkisella urakkahuutokaupalla, joka toimitetaan Alvettulan kylästä Hauhon pitäjää maanantaina tämän Maaliskuun 29 p. kello 12 päivällä, tarjotaan vähimmän vaativalle, seurakunnan hankkimista aineista tyttökansakoulu ulkohuoneineen rakennettavaksi, päärakennus asfalttikatolla, ehdolla, jotka huutokaupan alkamista tarkemmin ilmoitetaan. Urakkamieheltä vaaditaan luotettava talous etukäteen annettavista rahoista kuin myöskin urakkaehtojen täyttämisestä. Toimikunta pidättää itsellänsä vallan tarjouksien hyväksymiseen tahi hylkäämiseen. Piirustukset ja kustannusarvio on allekirjoittaneen tykönä nähtävänä. Hauholla Maaliskuun 8 p. 1886 Toimikunnan puolesta J.R. Wuolijoki Kuntakokouksessa päätettiin myös periä kolmen(3) markan suuruinen maksu kaikilta maksukykyisiltä 18–60-vuotiailta miehiltä. Koulun valmistuttua huomattiin että lahjoituksia oli tullut niin paljon, ettei kolmen markan keräystä tarvinnut suorittaa. Koulun rakentaminen oli tullut maksamaan yhteensä 6181 mk 87 penniä. Ensimmäiset uudenkoulun opettajat Koulutalo valmistui 1887. Varsinainen koulutyö alkoi 3.10 Tyttökoulun nimellä vaikka oppilaissa oli noin puolet poikia. Koulun käsityön opetus Poikien käsitöitä ohjasi aluksi seppä Grönrosille niissä töissä mitkä olivat hänen alaansa ja puutöiden opetuksen hoiti nikkari Robert Helanderille. Vuonna 1910 Suomen virallisessa lehdessä haettiin 1.6.1910 päivätyllä ilmoituksella Alvettulan ylemmän kansakoulun poikain käsitöidenopettajaa virkaan . Palkaksi oli lehdessä oli ilmoitettu 150mk. Muina poikien käsitöiden opettajana U. Syrjä mainitsee olleen: E. Olenius, Rikhard Hinkkanen, Kalle Korja, Oskari Flinkman, Jalmari Nurminen, Aleksi Saimola, Eino Tolvanen, ja Aatu Saren. Opettaja Ville Karvinen aloitti miesopettajana opetuksen vuonna 1946 ja sen jälkeen poikien käsityön opetus kuului miesopettajille. Hänen jälkeensä miesopettajana toimi Kaarle Vesterinen vuodesta 1954 alkaen aina eläkeikäänsä asti. Opettajavuosia kertyi yli kolmekymmentä. Muita pitkän päivätyön tehneitä opettajia Tyttöjen käsitöiden opetuksen hoiti aina naispuoliset opettajat. Bertta Soinio oli pidetty ja pitkäaikainen opettaja. Työura kesti vuodesta 1889 aina vuoteen 1929 hänen jäädessään eläkkeelle. Kiitokseksi kyläläiset lahjoittivat hänelle taloon tarvittavat hirret ja talo nousikin koulun viereen vuosien 1928 -29 aikana. Soinio kuoli Hauholla 1948. Eläessään hän kuului kunnan valtuustoon ja kirkkoneuvostoon. Matrikkeli mainitsee erikoisharrastukseksi Lotta työn sekä nuoriso -ja raittiustyön. Soinion talo kuuluu Museoviraston suojelukohteisiin. Toinen pitkäaikainen opettaja oli Helmi-Liisa Heimo. Hän oli syntynyt 1901 Salossa. Alvettulaan hän tuli Kokkilan kautta ollen virassaan vuosina 1931-66. Heimo toimi Hauhon Lottien pj. Erikoisharrastuksena mainitaan diakoni ja nuorisotyö sekä maanpuolustustyö. Mielikki Honkamäki e. Mehtonen tuli Alvettulan koululle kolmanneksi opettajaksi vuonna 1944. M. Honkamäki oli syntynyt Muuramessa. Hänen harrastuksiinsa kuului musiikki, nuorisotyö ja sotaveteraanityö. Honkamäki oli syntynyt 1923 Muuramessa ja hän tuli 21 vuotiaana vasta valmistuneena suoraan Hämeenlinnan seminaarista Alvettulaan. M. Honkamäki toimi virassaan aina eläkeikäänsä asti.

Ahtaudesta kaksikerroksiseen koulurakennukseen

Alvettulan koulu - Marjatta Tuomisto

kuva koulusta Koulutaloa korjattiin ja laajennettiin, tilaa tuntui olevan aina liian vähän. 1905 valmistui keittola ja pihapiiriin rakennettiin sauna jonka yhteydessä oli pesutupa. Suuren muutoksen koulu koki vuonna 1926 jolloin rakennukseen tuli toinen kerros, keittola ja käsityöluokka ja alakoulun opettajalle oma huone. Myöhemmin keittolasta saatiin kolmannelle opettajalle oma huone keittolan siirtyessä saunarakennukseen. kuva keittolasta Laajennustyön suunnitteli rakennusmestari Toivo E. Survonen ja urakasta vastasi rakennusmestari Juho Tuominen. Sähkövalo tuli koululle jo ennen suurta remonttia vuonna 1920, samoihin aikoihin kun muuallekin kylään vedettiin sähköt. Koulun kaivo oli Hyömäen puolella myllytuvan nurkalla maantien vteressa. Tilan ahtaus jatkui, aikaisemmin valmistunut käsityöluokka oli jo aiemmin otettu muuhun käyttöön. Tunteja siirrettiin pidettäväksi Hykkyräiselle, Tapolaan, Matti Kämärille, Kaukolle (Hieto) ja Seuratalolle. Opettajan palkkauksesta Alvettulan koulun opettajat vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Joku oli toimessaan vain vuoden tai kaksi. Tästä syystä koulun johtokunta ehdotti kuntakokoukselle että olettajalle maksettaisiin palkan lisänä 50 mk, kaksi tynnyriä rukiita ja ohraa. 1883 kuntakokous teki päätöksen, että opettajan palkkaan lisätään entisten etujen lisäksi 100mk. Uusi Suometar kirjoittaa 6.6.1889 artikkelissaan että opettajan palkkaan kuului vapaa asunto, lämpö, valo, ½ tynnyrinalaa peltoa ja 950mk rahaa. Vuonna 1910 palkat olivat nousseet. Suomen virallisesta lehdestä sai lukea että Hauhon Hahkialan koulun opettan palkaksi oli määrätty 300mk joka oli valtion osuus. Lisäski opettaja sai puolet sisäänkirjoitusmaksuista. Puoli hehtaaria hyvää peltoa, vapaan asunnon, asunto koulun omissa huoneissa, polttopuut ja öljyvalon. Koulun tiloissa alkoi lainakirjastoiminta jo 1890-luvulla. Kirjoja saatiin lahjoituksina ja erilaisten tilaisuuksien mm. ompeluserojen tuotoilla. Kuntakokous myönsi myös varoja viinan valmistusverorahoista. Salme Pohjola kirjassaan Kansalliskirjastosta 2000-luvun tietopankiksi ( 2006) on siteerannut Väinölän työväen yhdistyksen pöytäkirjaa. ”§ 1. Keskusteltiin Alvettulan lainakirjaston ompeluseuran pyynnöstä saada vuokrata yhd. huoneustoa iltaman pitoa varten 12.12.11 alennetulla vuokranmaksulla. Koska iltaman tulot käytetään sivistystarkoituksiin, niin päätettiin myöntää huone sanottua iltamaa varten 15:mk H. Hakala.” 1925 kirjasto muuttui piirikirjastoksi. Kirjasto muutti 1950-luvun loppupuolella Hauhon Säästöpankin Alvettulan konttorin. yläkertaan. Hauhon kunnan hankkima kirjastoauto korvasi piirikirjastot vuonna 1971. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin kirjasto-auto ajoi viimeisen lenkkinsä aloittaen sen Alvettulan koululta, samalta paikalta mistä auto oli ensimmäisen kerran lähtenyt matkalleen pitäjän eri kolkkiin.

Koulun johtokunta

Ensimmäinen oman koulun johtokuntaan nimitettiin vuonna 1911: Talolliset Edvard Rekola, Vihtori Maula Alvettulasta Kalle Anttila Hyömäestä. Koneenkäyttäjä Antti Eerola ja talon emäntä Manda Maula Alvettulasta sekä nahkurin vaimo Hilma Laaksonen Hyömäestä.

Koulun ruokahuolto

Koulun keittola - Marjatta Tuomisto

Ennen koulukeittolaa lähellä koulua asuvat lapset kävivät kotona syömässä ja kaukaa tulleet söivät eväitään kortteeripaikoissaan. Muistitiedon mukaan koulua vastapäätä oli Oleniuksen mökki jonka yhteyteen Ilmoilan isännät olivat rakennuttaneet huoneen, jossa pitkämatkalaiset koululaiset saivat tarpeen tullen yöpyä. Koulukeittola aloitti toimintansa 1914. Aluksi vanhemmat toimittivat koululle tarvittavia ruokatarpeita ja ruokailuun tarvittavia välineitä. Marttojen lahjottama savikuppi toimitti lautasen virkaa. Ruoka oli varakkaille maksullinen, he maksoivat ruoastaan 25 penniä, köyhien lapset saivat syödä ilmaiseksi. Koulukeittolatoimintaa rahoitettiin erilaisia tapahtumilla mm. iltamilla ja arpajaisilla. U. Syrjä mainitsee kirjassaan että vielä 1949 opettajat ja oppilaat kävivät keräämässä tähkiä maanviljelijöiden pelloilta. Muistitietoni mukaan 1950- 60 luvulla Alvettulan kansakoulua käyneenä syksyisin jokaisen oppilaan piti kerätä talven tarvetta varten puolukoita koululle. Isommat veivät vähintään ämpärillisen ja pienemmille oppilaille riitti neljän litran hinkallinen. Syyslomaa kutsuttiin kouluaikanani perunanosto lomaksi, silloin piti osallistua talollisten pelloilla perunan nostoon. Näin taloilla riitti työväkeä ja koulu sai vastavuoroisesti talveksi perunoita keittolan käyttöön. En muista oliko tämä pakollista, mutta osallistuminen tuntui velvollisuutena eikä sitä kukaan edes kyseenalaistanut. Vielä 1950 luvulla ainoa koulusta saatu ruokailuvälinen oli lusikka ja savikuppien lisäksi käytössä oli emalikupit. Yläluokkien tyttöoppilaat osallistuivat vuorotellen keittäjän apuna astioiden tiskaukseen ja joskus vapaa-aikana kävin myös kuorimassa perunoita ja vatkaamassa marjapuuroa. Vuonna 1921 oppivelvollisuuden tultua voimaan kiertokoulu lopetti toimintansa ja tilalle tuli alakansakoulu. Alakansakoulu toimi yhdessä Hyömäen koulun kanssa aina vuoteen 1925 jolloin Hyömäkeen perustettiin oma koulupiiri.

Opettajat ja muut koulun työntekijät Alvettulan koulussa

Sofia Virtanen 1880-1882
Ida Barckman 1882-1883
Flora Dunkers 1883-1884
Anna Kristiina Sutinen 1884-1889
Bertha Soinio 1889- 1929
Saima Kaislaranta 1921-1922
Martta Tuomaala 1922-1925
Maria Hinkkala 1924-1927
Salli Kartano 1927-1944
Annikki Outunen 1929-1930
Ester Korpinen syysk 1930
Elsa Siren kevät 1931
Helmi-Liisa Heimo 1931-1966
Vieno Tammisalo 1941-1942
Sirkka Jokela 1942-1943
Eila Pajunen 1943-1944
Mielikki Honkamäki 1944- 1976
Enok Palmusaari 1945-1946
Vilho Karvinen 1946-1954
Kaarle Vesterinen 1954- 1976
Pirjo-Liisa Jokinen 1966-1969 (Urpo Syrjä)

Muita koulun työntekijöitä

siivoojia ja keittäjiä Amalia Estlin, Erika Kuusela Iida Timonen, Anna Mäkelä, Laura Saari, Saima Laine, ja Anna Munne

Koulun taloudenhoitajina ovat toimineet Vihtori Maula, Kaarlo Hietanen, Taisto Laine ja Kaija Pohjola.

Koulun Johtokunnan puheenjohtajana ovat toimineet alussa mainittujen lisäksi: Edvard Rekola, Juho Kartano, Taavi Kalliokoski, Kalle Kokkala, Mauri Estemaa, Yrjö Toikka, Martti Maula, Mikko Tapola, ja Aarne Toivonen.

Koulun johtokuntaan ovat kuuluneet jo aiemmin mainittujen lisäksi Artturi Timonen, Oskari Kuusela, Laura Hyömäki, Manda Kallionen, Ida Nurminen, August Siltanen, Kalle Siltanen, Hanna Hakala, Aleksi Estlin, Huugo West, Elli Äyrikkälä, Emil Mattila, Nestori Laaksonen, Martti Lahtinen, Hugo Salonen, Kustaa hakkola, Aili Pohjola, Vuokko Hieto, Arvo Niemi, Mikko reinikainen, Eeva Toivonen, Toivo Sihvonen, Viljo Nurminen, Mauno Järvinen, Toivo Pulkki, Hannes Villanen, Oiva takala, Eino Virtanen, Saara Holttinen, Sirpa Koskinen, Esko Kalliokoski, Kyllikki Estemaa ja Leena Linnomaa. (Urpo Syrjä)

Hauhon kunta siirtyi peruskouluun 1976.

Marjatta Tuomisto Alvettulan kansakoulun oppilas vuosina 54- 61 Opettajani kouluaikana Mielikki Honkamäki 1-2 luokka 3-7 Kaarle Vesterinen. Voimistelua ja käsitöitä opetti Helmi-Liisa Heimo

Kansalliskirjasto. ”Historiallinen sanomalehtiarkisto.” ei pvm. Salme, Pohjola. Kansankirjastosta 2000-luvun tietopankiksi kertomus Hauhon kunnankirjaston toiminnasta vuosilta 1861-2006. Salme Pohjola, 2006. Syrjä, Urpo. Hauhon kansakoulut 1871-1976. Hauhon kunta, 1979.