Harald Toivola

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Kuva teoksesta Hämeenlinnalaisia 1639-1989
Harald Henrik Toivola (ent. Lindeman) syntyi Hämeenlinnassa 27.3.1889. Hänen vanhempansa olivat sairashuoneen sairaanhoitaja Edvard Lindeman ja Susanna Toivola. Toivola avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1927 Tyyni Maria Suomen kanssa ja toisen kerran vuonna 1934 Anna Arvosen kanssa. Harald Toivola oli Hämeenlinnassa tunnettu yhteiskunnallisesta aktiivisuudestaan. Toivola kuoli Hämeenlinnassa vuonna 1975.

Jääkäri, lehtimies ja asianajaja

Harald Toivola toimi 1910-luvulla sanomalehtialalla, mm. omistamassaan Kanerva-lehdessä. Keväällä vuonna 1916 hän osallistui jääkäreiden värväykseen ja liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoonaan. Jääkäripataljoonassa ilmeni hankaluuksia ja Toivola siirrettiin ensin työosastoon ja sitten siviilityöhön. Palattuaan Suomeen kesällä 1918 Toivola työskenteli muutamia vuosia Riihimäen Sanomien toimittajana. Vuodesta 1923 alkaen hän toimi asioitsijana Hämeenlinnassa, missä hän hoiti myöhemmin Harald Toivolan asioitsijatoimistoa. Sotien jälkeen Toivola oli vähän aikaa päätoimittajana Hämeenlinnassa ja Lahdessa sodan jälkeen ilmestyneessä kansandemokraattisessa Työn Valta –sanomalehdessä.

Kansalaisaktiivi

Luottamustoimia Harald Toivolalla oli runsaasti. Hän toimi useiden vuosien ajan Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen sekä useiden lautakuntien jäsenenä. Aktiivisena toimijana hän herätti kaupunkilaisissa hyvin ristiriitaisia tunteita.

Sotien jälkeisenä aikana Toivola oli perustamassa lukuisia kulttuuri- ja ystävyysseuroja Hämeenlinnaan. Hän toimi myös itse aktiivisesti mm. Suomi – Puola-, Suomi – Italia-, Suomi – Unkari- ja Suomi – DDR –seuroissa. Hänet valittiin vuonna 1969 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ry:n kunniajäseneksi. Yhteiskunnallisesta aktiivisuudestaan Toivola sai useita kunniamerkkejä.

Toivola oli Hämeenlinna-Seuran perustajajäseniä ja kirjoitti aktiivisesti vuosien ajan mitä erilaisimmista aiheista artikkeleita seuran julkaisuihin. Harald Toivola teki paitsi aloitteita ja ehdotuksia, myös vastalauseita ja valituksia. Parhaiten hänet muistetaan Ahveniston moottoriradan vihaisena vastustajana. Hän teki moottoriradan rakentamisesta kaikki mahdolliset valitukset. Lopulta moottoriradan rakentaminen lykkääntyi, jonka seurauksena Toivolaa syytettiin ratahankkeen epäonnistumisesta.

Kulttuurivaikuttaja

Harald Toivola tuli tunnetuksi kulttuurilautakunnan aktiivisena ja pitkäaikaisena jäsenenä. Hän teki lukuisia aloitteita ja ehdotuksia kaupungin kulttuurihistoriaa koskeneissa asioissa. Erityisen innostunut hän oli muistolaattojen pystyttämisestä kaupungin merkittävien asukkaiden koti- ja koulutalojen seiniin. 1940-1970-luvuilla Toivola oli aloitteentekijänä yli kymmenen muistolaatan pystyttämiseen. Jos hänen aloitteensa eivät edenneet riittävän ripeästi, hän saattoi vauhdittaa niitä sopiviksi katsomillaan keinoilla.

Kaikki kulttuuriin ja sen vaalimiseen liittyvä oli Toivolan harrastuksen kohteena. Hän vastusti tarmokkaasti kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten purkamista. Erityisen sinnikkäästi hän puolusti Hämeenlinnan Pikkutorin säilyttämistä kokonaisuutena. Toivola oli vuosien ajan aktiivisesti mukana myös Hämeenlinnan Historiallisen Seuran toiminnassa sekä oli innokas musiikinystävä. Hän toimi Hämeenlinnan Sibelius-seuran puheenjohtajana sekä Hämeenlinnan musiikinystävät ry:n hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana ja oli vuonna 1950 mukana perustamassa Hämeenlinnan musiikkiopistoa.

Lähteet

Asessori Harald Toivola in memoriam. Hämeenlinna-Wanaja: kotiseutujulkaisu 25 (1975).

Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Hämeenlinnan kaupunki 1989.