Hanna Rönnberg

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Taidemaalari Johanna Sofia (Hanna) Rönnberg syntyi Hämeenlinnassa 16.4.1860. Hän oli monipuolinen taiteilija, joka kokeili ennakkoluulottomasti erilaisia kuvataiteen tyylisuuntia. Rönnberg toimi urallaan myös kirjailijana ja toimittajana. Rönnberg oli itsenäinen ja rohkea oman tiensä kulkija, joka uhmasi aikansa sovinnaisuussääntöjä.


Lapsuus ja perhe

Hanna Rönnberg oli äitinsä Emilia Sofia Rönnbergin ensimmäinen lapsi. Hanna ja hänen äitinsä muuttivat pari vuotta Hannan syntymän jälkeen Helsinkiin, jossa perheeseen syntyi muutaman vuoden sisällä toinen lapsi Aina Emilia sekä kolmas Fanny Maria. Veljet Karl Johan Ludvig ja Arthur William syntyivät myöhemmin. Yksinhuoltajaäiti Emilia Rönnberg kuoli Helsingissä 50 -vuotiaana vuonna 1884.

Rönnbergin perheen kaikki kolme tytärtä olivat kiinnostuneita kuvataiteesta. Hannan ohella myös Aina -sisar sai taidekoulutusta ja Fanny opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hanna aloitti opinnot samaisessa koulussa syksyllä 1875 ja hänen opintonsa jatkuivat vuoteen 1881. Hänen ohjaajanaan toimi Fredrik Ahlstedt.


Opinnoista taiteilijaelämään

Elokuussa 1881 Hanna Rönnberg matkusti Tukholmaan aloittaakseen opinnot Tukholman taideakatemiassa. Tukholman taideakatemia oli arvostettu koulu, jossa sai jo vuodesta 1864 lähtien opiskella myös naisia. Tästä etuoikeudesta huolimatta naiset ja miehet pidettiin tarkasti erillään. Naisopiskelijat eivät saaneet häiritä miespuolisia kollegoitaan ja tästä syystä naisille oli perustettu oma osasto. Mallipiirustuksessa Hanna Rönnbergin ohjaajina toimivat Johan August Malmström sekä Johan Otto von Rosen. Tukholmassa opiskelu oli Rönnbergille hyvin merkittävää aikaa. Opintojaan hän jatkoi aina vuoteen 1885 saakka ja toivoi valmistuvansa piirustuksenopettajaksi. Varmuus omista lahjoista kuitenkin kasvoi ja saatuaan päästötodistuksen Rönnberg suunnitteli jatkavansa opintojaan Pariisissa.

Tätä ennen Rönnberg kuitenkin asettui Ahvenanmaan Önningebyn taiteilijasiirtokuntaan. Aluksi Önningeby oli Rönnbergille pettymys, mutta pian maalausinto voitti tämän tunteen. Siirtokunnan keskeisimpinä arvoina oli vapaus elää ja maalata. Önningebyssä yhteiskunnan rajoitukset eivät koskeneet naistaitelijoita. Ahvenanmaalla Rönnberg myös kuuli ja kirjoitti ylös monia paikallisten kertomia tarinoita. Pariisiin Rönnberg matkusti syksyllä 1887 ja vuosina 1887-1889 hän opiskeli Académie Colarossissa sekä Académie Julianissa.

Tanskan Skageniin Rönnberg päätyi Edward Westmanin pyynnöstä. Pohjoismaiden suurin taiteilijasiirtokunta tarjosi Rönnbergille runsaasti maalausaiheita. Kalastajakylän asukkaat ja merellinen luonto viehättivät Rönnbergiä suuresti. Skagenissa asuessaan Rönnberg myös kihlautui itseään viisi vuotta nuoremman Westmanin kanssa. Avioliittoa pari ei kuitenkaan koskaan solminut.

Oli eräs yhteisö, johon Hanna Rönnberg ei koskaan sopeutunut: Suomen taidepiiri. Hän pyrki uudistamaan ja tasa-arvoistamaan kotimaansa jähmettynyttä taidemaailmaa ja kun ei onnistunut, hän päätti viettää elämänsä muualla. Hän matkusti paljon Euroopan eri maissa. ”Niin, Pariisi on sentään Pariisi ja täällä verikin virtaa suonissa nopeammin - - kotona tuntuu kuin suonissa virtaisi piimää veren sijaan”, hän kirjoitti vuonna 1895.


Tunnettuja teoksia

Hanna Rönnberg kokeili monia kuvataiteen eri suuntauksia: realismia, naturalismia, impressionismia ja kolorismia. Rönnberg kiinnostui myös uudesta tyylisuuntauksesta, symbolismista, jota pidettiin eräänlaisena protestina naturalismille ja realismille. Symbolismia Rönnberg kokeili mm. vuonna 1896 valmistuneissa teoksissaan Iltarauha ja Kevät, josta tuli eräs hänen merkkitöistään.

Eräs Hanna Rönnbergin tunnetuimmista teoksista on Tyttö ruohikolla (Signilskär), jossa kuvataan tyttöä vanhan sataman äärellä ilta-auringossa. Tyttö ruohikolla sai runsaasti kiitosta osakseen ja sitä käytettiin myös kansikuvana Kotiliesi -lehden elokuun numerossa vuonna 1928.

Rönnberg oli erittäin kiinnostunut kansankuvauksesta. Taiteilija itse piti parhaimpana työnään Skagenissa maalaamaansa teosta Ikkunan ääressä vuodelta 1888. Teos kuvaa äitiä, joka syöttää pienokaistaan ja se myytiin heti valmistumisensa jälkeen Tukholmassa.

Paris, Montmartre on akvarelli, jossa musta kissa ylittää kujan. Heleistä väreistä erottuu etenkin taivaan vaaleansininen. Pariisissa Rönnberg maalasi useita samanhenkisiä akvarelleja, kuten esimerkiksi teoksen Kevät Pariisissa, vuodelta 1900.

Hanna Rönnberg kuoli kotonaan Helsingin Kulosaareen rakennuttamassaan talossa 86 -vuotiaana 9.10.1946.


Lähteet

http://www.gloria.fi/artikkeli/kulttuuri_1/hanna_ronnberg_oman_tiensa_kulkija

Hanna Rönnberg. Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 1/2012